Musiikki on hyvä ja monipuolinen keino monikielisyyden lähestymiseen. Musiikkitoiminnan kautta tutustutaan kieliin yhdessä tekemällä.  

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH 2018) monikielisyyden ilmiön näkyväksi tekeminen on osa kielitietoisuutta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan lapsia tulee ohjata eri kielten pariin ja vahvistaa uteliaisuutta eri kieliin. Musiikki on usein luontainen osa arkea, ja se tarjoaa helposti lähestyttävän väylän tutustua uusiin kieliin ja oppia niitä. Monia kieliä hyödyntävä pedagogiikka luo yksikielistä rikkaamman oppimisympäristön, joka tukee samalla myös monikielisten jäsentensä osallisuutta (Honko & Mustonen 2018, 27). Tämä tukee myös näkemystä siitä, että kielet ovat merkittävä osa identiteettiä (Aronin & Singleton 2012, 80). 

Varhaiskasvatuksessa monikielisyyttä voisi lisätä esimerkiksi musiikin avulla, sillä toiminnalliset ja luovat menetelmät ovat luontevia tapoja oppia myös kieltä. Varhaiskasvatuksen arjessa musiikki voi olla leikkiä, yhteistoimintaa, liikkumista, taidetta… Musiikillisen toiminnan avulla voidaan vahvistaa yhteisöllistä kokemusta – varsinkin jos tavoitteena on kaikille uuteen kieleen tutustuminen! Parhaimmillaan musiikki voi olla siis yhdessä tekemistä, jossa kielenoppimista tapahtuu itsestään (Engh 2013, 114). Tällöin kielitaito ei ole este musiikkitoimintaan osallistumiselle: osallistua voi moninaisin keinoin (Kultti 2013).  

Etkö koe olevasi muusikko? Ei haittaa! Voit esimerkiksi kannustaa perheitä tuomaan kotoa kielimaistiaisia musiikin muodossa. Tutuista laululeikeistä on löydettävissä vieraskielisiä äänitteitä, joskus jopa videon kera (esim. sutsi satsi venäjän kielellä). Sinun ei siis tarvitse opettaa täysin uutta laula, vaan voitte lasten kanssa yhdessä opetella uudet sanat tuttuun lauluun. Jotkut laulut kääntyvät suomeen verraten jopa sanasta sanaan, jolloin laulun tukena voidaan käyttää samoja kuvia muistin tueksi. Tästä hyvä esimerkki on Värilaulu (Kenellä on päällä), joka taipuu ruotsiksi Färgsången (Vem av er har på sig). Monet tutut lastenlaulut taas kääntyvät sanasta sanaan ruotsista englantiin. Tällaisia lauluja ovat esimerkiksi Blinka lilla stjärna (Twinkle little star) sekä hjulen på busen (wheels on the bus). Myös lauluihin liittyvät leikit istuvat usein hyvin myös eri kielisiin versioihin. Esimerkiksi Kas metsämökin ikkuna -laulun leikki sopii yhtä lailla myös ruotsinkieliseen versioon.  

Kieliin ei aina tarvitse suhtautua ymmärtämisen kautta, vaan kieliä voidaan kuunnella ikään kuin musiikkina itsessään (ks. esim. Latomaa, Saukkonen & Sriebaliute-Norho 2016). Kieltä kuunneltaessa voidaan yrittää esimerkiksi löytää siitä musiikin peruselementtejä: onko puhe hidasta vai nopeaa, onko siinä taukoja, millaisia intonaatioita voidaan löytää, ovatko äänteet kovia vai pehmeitä, millaista tunnetta tai tunnelmaa puhe voisi välittää tai millaista tarinaa kertoa. Näitä elementtejä voidaan yrittää vaikka piirtää tai maalata! Ääninäytteitä voit etsiä esimerkiksi Euroopan Unionin virallisilta verkkosivuilta (https://europa.eu/european-union/about-eu/eu-languages_fi) sekä kotimaisten kielten keskuksen kieliaineistosta (https://www.kotus.fi/aineistot). 

Monikielisyyttä voi löytää varhaiskasvatuksen kontekstissa mistä tahansa. Musiikki yhtenä tapana lähestyä kieliä tarjoaa rajat ylittäviä sovellusmahdollisuuksia. “Music is a means of communication. It crosses all barriers – language, culture, belief systems, age, gender and nationality. It is an innate part of a person’s being. Depending on taste, it soothes and relaxes, inspires and motivates.“ (Israel 2013.) 

Monikielisyyden lisääminen on myös sijoitus tulevaisuuteen: eri kieliä hyödyntämällä luodaan pohjaa myös lasten kulttuurisille taidoille. Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja rohkeasti uuteen tarttuminen.  

Emma Pesu ja Iida Lilleberg 

Kirjoittajat tekevät varhaiskasvatuksen maisteriopintoihin liittyvää asiantuntijuusharjoitteluaan IKI-hankkeessa. 

LÄHTEET 

Aronin, L. & Singleton, D. 2012. Multilingualism. John Benjamins Publishing Company, Amsterdam. Available from: ProQuest Ebook Central. [20 April 2020]. 

Engh, D. 2013. Why Use Music in English Language Learning? A Survey of the Literature. English Language Teaching 6 (2), 113-127. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1076582.pdf  

Honko, M. & Mustonen, S. 2018. Kielistä kielitaitoon. Teoksessa M. Honko, S. Mustonen & L. Ali Hersi. 2018. Tunne kieli: Matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen. 1. painos. Helsinki: Finn Lectura. https://finnlectura.fi/assets/naytesivut/Tunne_kieli_naytesivut-(2).pdf  

Israel, H. 2013. Language Learning Enhanced by Music and Song. Literacy Information and Computer Education Journal (LICEJ), Special Issue, 2 (1), 1360-1366. http://infonomics-society.ie/wp-content/uploads/licej/published-papers/special-issue-volume-2-2013/Language-Learning-Enhanced-by-Music-and-Song.pdf  

Kultti, A. (2013) Singing as language learning activity in multilingual toddler groups in preschool, Early Child Development and Care, 183:12, 1955-1969. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03004430.2013.765868?casa_token=-QI6eqlJllwAAAAA%3A36XguILo7iPiIEoNZRTvqb0c0SKYcPDrENX431UwwqTIqlgRXIjQ1prs1ErTwMFGBVnY3lyMAt4  

Latomaa, S., Saukkonen, P. & Sriebaliute-Norho, V. 2016. Monikielisyys on luovuutta! Tutkimus monikielisyyden ja taiteen yhdistämisestä. Kulttuurpoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. Cuporen verkkojulkaisuja 36. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/monikielisyysonluovuutta.pdf  

OPH 2018 = Opetushallitus 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf


0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *