Lapset oppivat monipuolisesti muun muassa liikkuen, leikkien sekä itseään ilmaisten. Lasten kielellisistä ilmaisuista tulee monipuolisempia, kun heidän sanavarastonsa laajenee, jolloin puhuttu kieli ja sen käyttäminen näyttäytyvät eri tavoin kielellisissä ilmaisuissa. Erilaiset ilmaisun muodot, kuten yhdessä tanssiminen, musisoiminen, dramatisoiminen tai yhteisesti jaetut lukuhetket mahdollistavat monipuoliset osallisuuden kokemukset lapsille. Kokonaisvaltainen ilmaisu sekä ilmaisun eri muotojen yhdisteleminen näyttäytyvät luonteenomaisena lasten toiminnalle. Vaikka yhteistä kieltä ei olisi, toimintaan voi jokainen lapsi osallistua omien taitotasojensa pohjalta, juuri sellaisena kuin hän on.  

Varhaiskasvatuspäivää vietettiin 12.3.2020 teemalla ”lapsella on oikeus ilmaisuun”. Vuonna 2019 julkaistussa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) raportissa todettiin, että esimerkiksi monilukutaitoa vahvistavan toiminnan sisällöt olivat paikoitellen heikot päiväkodeissa. Tästä syystä Varhaiskasvatuspäivän teema valikoituikin pohjautuen Karvin raporttiin. Tähän blogitekstiin on käytetty lähteenä Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton (VOL) julkaisemaa ja Inkeri Ruokosen kirjoittamaa artikkelia ”Nyt on ilmaisun aika!”. Artikkelin tavoitteena on välittää tietoa siitä, miksi taidekasvatus on olennaisen tärkeää ja merkityksellistä lapsen kehitykselle. Lisäksi tavoitteena on rohkaista kasvattajaa toteuttamaan lasten kanssa monipuolisesti taidekasvatuksen eri muotoja. 

Taidekasvatuksen tarjoamista ei tule nähdä sellaisena, että sitä tarjottaisiin vain, jotta lapsista tulisi musikaalisia tai hyviä kädentaidoissaan. Taidekasvatusta tarjoamalla luodaan jokaiselle lapselle mahdollisuuksia taiteellisiin elämyksiin, kokemuksiin sekä ennen kaikkea omaan henkilökohtaiseen ilmaisuun. Tällä tavoin mahdollistetaan erilaiset välineet ja kanavat lapsen aktiiviseen osallistumiseen ja ilmaisuun. (Ruokonen 2020, 9.) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018, 42) mukaan varhaiskasvatuksen tehtävänä onkin tavoitteellisesti tukea lasten musiikillisten, kuvallisten sekä sanallisten ja kehollisten ilmaisujen kehittymistä. Tällaisten eri ilmaisun muotojen avulla lapsi pystyy kokemaan ja tutustumaan ympärillä olevaan maailmaan monin eri tavoin.  

Olisi tärkeää muistaa, kuinka suuri rooli aikuisella on lapsen kehityksessä ja kasvussa. On selvää, että varhaiskasvatuksessa kasvattajan tulisi reagoida lapsen sanallisiin sekä nonverbaalisiin ilmaisuihin rohkaisevasti ja vuorovaikutuksellisesti. Tällä tavoin aikuinen pystyy rakentamaan siltaa lapselle tuttujen käsitteiden sekä hieman vieraampien käsitteiden välille, jolloin lapsen kielen ymmärrys kehittyy sekä hänen sanavarastonsa rikastuu. (Ruokonen 2020, 14.) Esimerkiksi kirjallisuuden ja ääneen lukemisen tulisi olla osa kaikkien lasten jokaista varhaiskasvatuspäivää. Rikkaan kielellisen ympäristön (muun muassa ääneen lukeminen, loruttelu, riimittely sekä kielellä leikkiminen) mahdollistaminen lapsen kehittymiselle on hyvin merkityksellistä. Tulee myös muistaa, että vaikka lapsi ei vielä puhuisi, ymmärtää hän puhetta sekä oppii kieltä koko ajan aikuisilta, jotka näyttävät mallia (Ruokonen 2020, 17).  

Lapsen kielelliset taidot sekä sanallinen ilmaisu vahvistuvat, kun aikuinen lukee lapselle erilaisia satuja ja monipuolisesti lasten kirjallisuutta. Olisi hyvä, että lasten kirjallisuus sekä erilaiset kuvakirjat olisivat helposti lasten ulottuvilla, jolloin aikuinen voi rohkaista lapsia kirjojen katseluun tai omatoimiseen lukemiseen. (Ruokonen 2020, 14.) Helposti saatavilla olevat tai visuaalisesti asetellut kirjat houkuttelevat tutustumaan niiden sisältöihin. Pienelle lapselle kirjaa ei myöskään tarvitse lukee kannesta kanteen saman tien. Kasvattaja voi lukemisen sijasta nimetä sekä ihmetellä lapsen kanssa kirjassa olevia asioita – aivan kuten arjessakin! Pienikin lapsi osaa esimerkiksi osoittamalla löytää kuvasta erilaisia asioita tai vaikka yhdessä aikuisen kanssa laskea kuvassa olevia asioita. Erilaiset luukkukirjat tai kirjat, jotka kannustavat lasta itse kertomaan, mahdollistavat monipuoliset osallisuuden kokemukset. Lisäksi kirjan lukeminen lisää vuorovaikutusta sekä läheisyyden tunnetta, sillä usein lukuhetkillä ollaan lähekkäin. Tämä mahdollistaa pienen rauhoittumishetken yhdessä – nauttikaa siitä!  

Internetistä löytyy monia erilaisia loruja eri kielillä, entäpä jos ottaisitte tuttujen suomenkielisten olevien lorujen rinnalle mukaan eri kielisiä loruja ja riimittelyjä? Vai leikkisittekö tutun Talonpoika-leikin jonain kertana vaikka englanniksi? Vieraan kielen liittäminen tuttuun kontekstiin luo ymmärrystä, vaikka kieltä ei vielä konkreettisesti ymmärtäisikään. Myös erilaisten satujen, laulujen sekä dramatisointien kuvittaminen, sanallistaminen sekä dokumentointi yhdessä lasten kanssa on mielenkiintoista ja tärkeää. Oletko kokeillut esimerkiksi sadutusta lasten kanssa? Sadutus onnistuu joko ryhmässä tai kaksin lapsen kanssa ja se rohkaisee monipuoliseen ilmaisuun sekä kasvattaa itseluottamusta. Mitäpä, jos ensi kerralla valmiin sadun sijaan valitsisittekin jonkun lapsen keksimän tarinan, tai keksisitte yhdessä juuri siihen hetkeen sopivan kertomuksen? 

Julia Kemppinen

Kirjoittaja teki varhaiskasvatuksen maisteriopintoihin liittyvää asiantuntijuusharjoitteluaan IKI-hankkeessa

Voit tutustua Inkeri Ruokosen artikkeliin osoitteessa: https://www.vol.fi/uploads/2020/02/de8a96fe-varhaiskasvatuksen-taidekasvatus_suomi_low.pdf 

Lähteet 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 2019. Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Julkaisut 15: 2019. https://karvi.fi/app/uploads/2019/09/KARVI_1519.pdf 

Ruokonen, I. 2020. Nyt on ilmaisun aika! Varhaiskasvatuksen taidekasvatus – leikkiä, lumousta, oppimista ja hyvää elämää. Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto (VOL).  

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018. OPH.  


0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *