Tammikuun teemana on yhteistyön rakentaminen, jota varten tarjoamme työstettävää materiaalia. Yhteistyötä voi rakentaa usein eri tavoin. Materiaalimme tarjoaa erilaisia näkökulmia yhteistyön rakentamisen ja sen ideoinnin avuksi. Keskustelkaa ensin, millaista yhteistyönmuotoja toiminnassanne on tällä hetkellä ja pohtikaa, miten haluaisitte kehittää yhteistyön muotoja eteenpäin. Kurkatkaa seuraavaksi hankkeen keräämiä ideoita yhteistyön mahdollisuuksista, löydättekö näistä inspiraatiota omaan kontekstiinne? Kahvikupin äärellä voitte lukaista kaksi blogitekstiä, jotka tarjoavat myös kokemuksia yhteistyön tekemisestä erilaisissa konteksteissa. Lopun syventäviin teksteihin voitte paneutua halutessanne ja laajentaa näkökulmianne.   

Annattehan myös palautetta materiaalista tämän linkin kautta

Johdatus aiheeseen

  • Millaista yhteistyötä tehdään tällä hetkellä ja keiden kanssa? 
  • Miten haluaisitte kehittää yhteistyötä eteenpäin?  
  • Onko jotain uusia yhteistyömuotoja, joita haluaisitte kokeilla? 

Pohtikaa kuluvan kuukauden aikana, miten pääsette kohti tavoitteitanne ja rakennatte yhteistyötä käytännössä.  

Ideoita toimintaan

Tässä ideoita, miten IKI-hankkeessa mukana olleet opettajat ovat toteuttaneet yhteistyötä. Yhteistyön voi alkaa osana uuden toiminnan aloittamista. IKI-hankkeen varhaiskasvattajat kertovat vinkkinsä kaksikielisen ja/tai kielen varhentamiseen (vinkit poimittu IKI:n haastatteluaineistosta):  

  • Kokeile rohkeasti ja havainnoi mikä toimii.
  • Kannattaa kirjata ylös asioita: auttaa toimivuuden arvioinnissa, omien kielten käyttötapojen tunnistamisessa ja dokumentoinnissa.
  • Kannattaa vierailla muissa päiväkodeissa ja tutustua toimintaa siellä.
  • Hankeyhteistö kannattaa: jos on mahdollista olla mukana jossain hankkeessa niin siitä saa paljon itse.
  • Kirjallisuus ja koulutuksen kannattaa hyödyntää.
  • Kannattaa aloittaa pienestä: kun tulee onnistumisen kokemuksia, innostuu kokeilemaan lisää juttuja.
  • Lasten ottaminen mukaan suunnitteluun, lasten toiveiden ja ideoiden huomiointi.

Lisäksi kolme erilaista toimintatapaa yhteistyöstä (kuvaukset kirjoitettu IKI-aineistosta):

Varhennuksen vuosikello  

Työpistetoiminta 

Kummiluokkayhteistyö

Pientä luettavaa kahvikupin äärellä

Tutustukaa Karita Mård-Miettisen blogitekstiin tai Katri Hansellin blogiteksteihin: 

Karita Mård-Miettinen: Yhteisopettajuus kaksikielisten käytänteiden mahdollistajana (julkaistu: 4.9.2019) https://www.ikihanke.fi/tutkija-kertoo/yhteisopettajuus-kaksikielisten-kaytanteiden-mahdollistajana/  

Katri Hansell: Varhennettu kieltenopetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa – Suomi toisena kotimaisena kielenä (julkaistu: 27.11.2019) https://www.ikihanke.fi/ajankohtaista/varhennettu-kieltenopetus-varhaiskasvatuksessa-ja-esiopetuksessa-suomi-toisena-kotimaisena-kielena/  

Syvemmälle aiheeseen

Honko, M., & Mustonen, S. (2018). Kielitietoista yhteistyötä: katse oman äidinkielen opetukseen. Suomenopettajat : Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n jäsenlehti, 2018 (3), 8-19. Saatavilla:https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59904/honkomustonensuomenopettajat.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

  • Oman äidinkielen opettajien kokemuksia yhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista koulujen ja opettajien kanssa.  

Rakkolainen-Sossa, S. (2016). Kasvatuskumppanuuden hengessä – Kansainväliset perheet ja varhaiskasvatus monikielisten lasten kehitystä tukemassa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 7(3). Saatavilla:  https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2016/kasvatuskumppanuuden-hengessa-kansainvaliset-perheet-ja-varhaiskasvatus-monikielisten-lasten-kehitysta-tukemassa  

  • Yhteistyö monikielisten perheiden kanssa varhaiskasvatuksessa 
  • Artikkelissa annetaan konkreettisia vinkkejä, millaisiin asioihin tulisi kiinnittää huomioita monikielisten perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Lapsi tarvitsee kaikkien kasvattajien tukea monen kielen omaksumisessa, ja varhaiskasvatuksen puolelta osoitettu kiinnostus perheiden kaikkia kieliä kohtaan on yhteistyön kannalta tärkeää. Eri kielten tukemiseen liittyvät toimintatavat ja työnjako on hyvä kirjata lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. 

0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *