admin

Samundervisning för inkludering och för lärares eget lärande, del 2

I det här inlägget fortsätter jag att dela med mig av resultat från en långsiktig satsning på samundervisning i åk 7–9 som följs upp av Åbo Akademi inom ramen för IKI-projektet (delvis med understöd från Svenska kulturfonden). Skolan inledde läsåret 2017–2018 det aktuella samarbetet mellan resursläraren och några av skolans ämneslärare.   **** Suomenkielinen yhteenveto löytyy blogitekstin lopusta. **** Vad berättar Lue lisää…

admin, sitten

Samundervisning för inkludering och för lärares eget lärande, del 1

Karita Mård-Miettinen skrev i ett blogginlägg i september 2019 om samundervisning i språkbadskontext i åk 5 under rubriken Yhteisopettajuus kaksikielisten käytänteiden mahdollistajana. Jag kommer i två inlägg att berätta om en långsiktig satsning på samundervisning i åk 7-9 som följs upp av Åbo Akademi inom ramen för IKI-projektet (delvis med understöd från Svenska kulturfonden).  Högstadiet i Petalax har sedan 2008, med ett års undantag, haft en separat lärarresurs för flerspråkiga elever Lue lisää…

admin, sitten

Nyt on ilmaisun aika! Kielikasvatuksen kietoutuminen ilmaisuun

Lapset oppivat monipuolisesti muun muassa liikkuen, leikkien sekä itseään ilmaisten. Lasten kielellisistä ilmaisuista tulee monipuolisempia, kun heidän sanavarastonsa laajenee, jolloin puhuttu kieli ja sen käyttäminen näyttäytyvät eri tavoin kielellisissä ilmaisuissa. Erilaiset ilmaisun muodot, kuten yhdessä tanssiminen, musisoiminen, dramatisoiminen tai yhteisesti jaetut lukuhetket mahdollistavat monipuoliset osallisuuden kokemukset lapsille. Kokonaisvaltainen ilmaisu sekä ilmaisun eri muotojen yhdisteleminen näyttäytyvät Lue lisää…

admin, sitten

Moving forward together

On 7th May 2020, the IKI project hosted its fourth national seminar, this time as a webinar, on ‘Navigating a language aware pathway’. As in previous IKI seminars, this seminar included invited talks from experts in different areas of language education. Associate Professor Gunhild Tomter Alstad’s keynote focused on Creative and flexible multilingual spaces in early childhood education – what views on ‘language’ and ‘multilingualism’ do teachers have? and language educator Lue lisää…

admin, sitten

Mitä aito kohtaaminen monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä antaa meille?

Suomessa on kaksi kansallista viittomakieltä, jotka ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Kuurojen Liiton arvion mukaan kyseisten kielten käyttäjiä on yhteensä noin 10 000– 14 000. Viittomakielisellä tarkoitetaan sellaista henkilöä, jonka äidinkieli- tai ensikieli on viittomakieli. Kuulotaustaan katsomatta myös kuulevakin voi omaksua jommankumman viittomakielen äidinkielekseen (esim. kuurojen vanhempien kuulevat lapset). Maailman kuurojenliitto on arvioinut, että Lue lisää…

admin, sitten

Monikielisyyttä varhaiskasvatuksessa musiikin keinoin

Musiikki on hyvä ja monipuolinen keino monikielisyyden lähestymiseen. Musiikkitoiminnan kautta tutustutaan kieliin yhdessä tekemällä.   Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH 2018) monikielisyyden ilmiön näkyväksi tekeminen on osa kielitietoisuutta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan lapsia tulee ohjata eri kielten pariin ja vahvistaa uteliaisuutta eri kieliin. Musiikki on usein luontainen osa arkea, ja se tarjoaa helposti lähestyttävän väylän Lue lisää…

admin, sitten

Innovatiivisia polkuja kielitietoisuuteen

Tämän blogitekstin avulla saat katsauksen 7.5.2020 pidetystä IKI-seminaarista, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa webinaarina. Kevään viimeisessä tapahtumassa teemana oli ”Innovatiivisia polkuja kielitietoisuuteen”, jonka myötä osallistujat saivat monia erilaisia näkökulmia käsiteltäviin teemoihin. Yhteinen iltapäivä aloitettiin yleisillä infoilla Iki-hankkeesta sekä esiteltiin Gunhild Tomter Alstad ja Ilona Leimu, jotka olivat seminaarin tämän kertaiset puhujat. Lue lisää…

admin, sitten

Tunteiden käsittely draaman kautta

Draaman avulla voidaan monipuolisesti kokeilla itsensä ilmaisua, jonka vuoksi myös tunteiden ilmaisua voidaan harjoitella monipuolisesti. Se, että asetutaan toisen asemaan, tai kokeillaan erilaisia rooleja, antaa laajempaa näkökulmaa oman toimintansa tarkasteluun.  ”Ope, miks toi löi mua?” voi olla yleinen kysymys luokassa, jos jollain ryhmän lapsella ei ole taitoa käsitellä omia tunteitaan. Lue lisää…

admin, sitten

Draamakasvatus kietoutuu kielitietoisuuteen

Draaman avulla luokassa voidaan käydä monenlaisia aiheita läpi, mutta miten sen avulla voisi tukea kielitietoisuutta? Tässä blogitekstissä annetaan vinkkejä, miten jokainen voi tuoda kielen monipuolisuutta mukaan erilaisiin draamaharjoituksiin. Ota siis vinkit talteen ja päästä kielitietoisuus osaksi draamatoimintaa!  Opetushallituksen (2020) mukaan draama on osa äidinkielen ja kirjallisuuden vuorovaikutustilanteissa toimiminen-osa-alueen opetusta. Draama Lue lisää…

admin, sitten