Kahden vuoden ajan IKI-hanke on järjestänyt kuukausittain IKI-kahveja, jotka ovat koonneet kielikasvattajia Jyväskylästä, Keski-Suomesta ja ympäri Suomen keskustelemaan kielikasvatuksesta ja kehittämään innovatiivisia käytänteitä omaan toimintaan. Tulevana keväänä tutut IKI-kahvit muuttavat muotoaan ja siirtyvät kielikasvattajien työpaikoille. Tarjoamme hankkeessa kerran kuukaudessa paketin, Lue lisää…
IKI:n syksy Jyväskylässä on mennyt vauhdikkaasti eteenpäin etätoimistoissa ja IKI-kahveja on järjestetty webinaareina. Aiemmin kerättyjä käytänteitä on annettu testattavaksi IKI-verkostolle ja samaan aikaan kielikasvattajien haastatteluita sekä tutkimustyötä on jatkettu. Kerätyistä käytänteistä on kirjoitettu aktiviteettikuvauksia sekä ensimmäisiä kuvauspaketteja on jaettu hankkeen kotisivuilla. Hanke on lisäksi jatkanut viikottaisten IKI-vinkkien jakamista. IKI-vinkit on Lue lisää…
Olen yliopisto-opintojeni alusta (ja oikeastaan jo ennen niitä) tiennyt haluavani tulevaisuudessa työssäni yhdistää kieliä ja varhaiskasvatusta. Siksi hakeuduin opiskelemaan varhaiskasvatuksen ohessa ruotsin kieltä. Tämän perusteella IKI-hanke oli juuri oikea paikka minulle tehdä asiantuntijuusharjoittelu, sillä hankkeessa pääsin hyödyntämään molempien osa-alueiden osaamista. Asiantuntijuusharjoitteluni IKI-hankkeessa oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja tapahtumarikas. Hanketyöskentelyssäni yhdistyivät niin itsenäinen, pareittain kuin tiimissä Lue lisää…
Pääsimme toimimaan varhaiskasvatuksen maisteriopintoihin kuuluvassa asiantuntijaharjoittelussa IKI-hankkeessa keväällä 2020. Loimme hankkeelle muun muassa uutta sisältöä, tutustuimme uusiin ihmisiin sekä pääsimme harjoittelemaan erilaisia toiminta- ja kirjoittamistapoja uudenlaisessa toimintaympäristössä. Ennen harjoitteluamme emme olleet esimerkiksi lainkaan kirjoittaneet blogitekstejä, joten niiden kirjoittaminen oli hyvää harjoitusta tulevaisuutta varten! Ehkä tulevaisuudessamme intoudumme hyödyntämään taitojamme blogitekstien muodossa esimerkiksi päiväkodin Lue lisää…
Tässä blogitekstissä pohditaan, miten kuvia voidaan hyödyntää monikielisessä ja kielitietoisessa varhaiskasvatusympäristössä. Kuvien tarkastelussa tarvitaan myös kuvanlukutaitoa, joka on yksi monilukutaidon osa-alue. Lapset ovat lähtökohtaisesti hyvin kiinnostuneita kuvista, ja siksi niiden kielelliset käyttömahdollisuudet tulisi tiedostaa. Monilukutaidosta puhutaan paljon, mutta vähäisemmälle huomiolle Lue lisää…
I det här inlägget fortsätter jag att dela med mig av resultat från en långsiktig satsning på samundervisning i åk 7–9 som följs upp av Åbo Akademi inom ramen för IKI-projektet (delvis med understöd från Svenska kulturfonden). Skolan inledde läsåret 2017–2018 det aktuella samarbetet mellan resursläraren och några av skolans Lue lisää…
Karita Mård-Miettinen skrev i ett blogginlägg i september 2019 om samundervisning i språkbadskontext i åk 5 under rubriken Yhteisopettajuus kaksikielisten käytänteiden mahdollistajana. Jag kommer i två inlägg att berätta om en långsiktig satsning på samundervisning i åk 7-9 som följs upp av Åbo Akademi inom ramen för IKI-projektet (delvis med understöd från Svenska kulturfonden). Högstadiet i Petalax har sedan 2008, Lue lisää…
Lapset oppivat monipuolisesti muun muassa liikkuen, leikkien sekä itseään ilmaisten. Lasten kielellisistä ilmaisuista tulee monipuolisempia, kun heidän sanavarastonsa laajenee, jolloin puhuttu kieli ja sen käyttäminen näyttäytyvät eri tavoin kielellisissä ilmaisuissa. Erilaiset ilmaisun muodot, kuten yhdessä tanssiminen, musisoiminen, dramatisoiminen tai yhteisesti jaetut lukuhetket mahdollistavat monipuoliset Lue lisää…
On 7th May 2020, the IKI project hosted its fourth national seminar, this time as a webinar, on ‘Navigating a language aware pathway’. As in previous IKI seminars, this seminar included invited talks from experts in different areas of language education. Associate Professor Gunhild Tomter Alstad’s keynote focused on Creative and flexible multilingual spaces in early childhood education – Lue lisää…
Suomessa on kaksi kansallista viittomakieltä, jotka ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Kuurojen Liiton arvion mukaan kyseisten kielten käyttäjiä on yhteensä noin 10 000– 14 000. Viittomakielisellä tarkoitetaan sellaista henkilöä, jonka äidinkieli- tai ensikieli on viittomakieli. Kuulotaustaan katsomatta myös kuulevakin voi omaksua jommankumman viittomakielen Lue lisää…