Innovaatio sanana tarkoittaa usein jotain uutta ja mullistavaa, joka muuttaa yhteisön tai jopa yhteiskunnan toimintatapoja käänteentekevästi. Innovaatio voi olla myös yksilön käytössä oleva toimintatapa tai esine, joka on hänelle itselleen jotain uutta. Voidaan ajatella, että innovaatioita on eri tasoilla tai ne ovat erikokoisia. Isot innovaatiot, kuten jokin uusi koulutusteknologinen laite, Lue lisää…
Pääsimme toimimaan varhaiskasvatuksen maisteriopintoihin kuuluvassa asiantuntijaharjoittelussa IKI-hankkeessa keväällä 2020. Loimme hankkeelle muun muassa uutta sisältöä, tutustuimme uusiin ihmisiin sekä pääsimme harjoittelemaan erilaisia toiminta- ja kirjoittamistapoja uudenlaisessa toimintaympäristössä. Ennen harjoitteluamme emme olleet esimerkiksi lainkaan kirjoittaneet blogitekstejä, joten niiden kirjoittaminen oli hyvää harjoitusta tulevaisuutta varten! Ehkä tulevaisuudessamme intoudumme hyödyntämään taitojamme blogitekstien muodossa esimerkiksi päiväkodin lapsiryhmässä kirjoittamalla sekä dokumentoimalla toimintaa lasten vanhempien luettavaksi. Koko harjoittelumme ajan koimme Lue lisää…
I det här inlägget fortsätter jag att dela med mig av resultat från en långsiktig satsning på samundervisning i åk 7–9 som följs upp av Åbo Akademi inom ramen för IKI-projektet (delvis med understöd från Svenska kulturfonden). Skolan inledde läsåret 2017–2018 det aktuella samarbetet mellan resursläraren och några av skolans ämneslärare. **** Suomenkielinen yhteenveto löytyy blogitekstin lopusta. **** Vad berättar Lue lisää…
Karita Mård-Miettinen skrev i ett blogginlägg i september 2019 om samundervisning i språkbadskontext i åk 5 under rubriken Yhteisopettajuus kaksikielisten käytänteiden mahdollistajana. Jag kommer i två inlägg att berätta om en långsiktig satsning på samundervisning i åk 7-9 som följs upp av Åbo Akademi inom ramen för IKI-projektet (delvis med understöd från Svenska kulturfonden). Högstadiet i Petalax har sedan 2008, med ett års undantag, haft en separat lärarresurs för flerspråkiga elever Lue lisää…
On 7th May 2020, the IKI project hosted its fourth national seminar, this time as a webinar, on ‘Navigating a language aware pathway’. As in previous IKI seminars, this seminar included invited talks from experts in different areas of language education. Associate Professor Gunhild Tomter Alstad’s keynote focused on Creative and flexible multilingual spaces in early childhood education – what views on ‘language’ and ‘multilingualism’ do teachers have? and language educator Lue lisää…
Tämän blogitekstin avulla saat katsauksen 7.5.2020 pidetystä IKI-seminaarista, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa webinaarina. Kevään viimeisessä tapahtumassa teemana oli ”Innovatiivisia polkuja kielitietoisuuteen”, jonka myötä osallistujat saivat monia erilaisia näkökulmia käsiteltäviin teemoihin. Yhteinen iltapäivä aloitettiin yleisillä infoilla Iki-hankkeesta sekä esiteltiin Gunhild Tomter Alstad ja Ilona Leimu, jotka olivat seminaarin tämän kertaiset puhujat. Lue lisää…
Kaunokirjallisuuden lukemisella on monia merkityksiä. Se tuottaa tutkitusti hyvinvointia ja pärjäämistä eri elämän osa-alueilla. IKI-TARU-hankkeessa pyritään lisäämään lukemista ja kirjallisuuden käyttöä kaikkien kielten opetuksessa kaikenikäisten ryhmissä. Erityisen huomion kohteena ovat monikieliset lapset, joille kaunokirjallisuuden lukeminen on portti sekä uuteen että omaan kieleen ja kulttuuriin. Lapsille kaunokirjallisuus on tietoa – tietoa Lue lisää…
Suomen medioissa ja kielikasvatuksen tutkimuksen kentällä on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti kansalliskielten asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä (ks esim. From & Sahlström, 2019; Boyd & Palviainen, 2015). Yllättävän monille tuntuu edelleen tulevan yllätyksenä se, että Suomen perusopetuslaki velvoittaa järjestämään perusopetuksen erikseen molemmille kieliryhmille. Lain käytännön vaikutus kouluelämään on se, ettei Suomessa toistaiseksi Lue lisää…
Kuluneen syksyn aikana IKI on järjestänyt pedagogisia iltapäiväkahveja noin kerran kuussa Jyväskylässä, ja tapahtumat ovat kattaneet ison kirjon erilaisia teemoja. Tapahtumissa on pohdittu yhteisopettajuutta, toiminnallisuutta, eriyttämistä sekä yhteistyötä erilaisten koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhtenä yhdistävänä tekijänä keskusteluissa on usein noussut esille erilaisten rakenteiden ja toimintatapojen merkitys siihen, miten opetusta tai Lue lisää…
Jo aiemmin toisen kotimaisen kielen opinnot on aloitettu ruotsinkielisissä kouluissa suomenkielisiä aikaisemmin. Tämä ero tulee siis jatkumaan ja jopa vahvistumaan, mikä osaltaan lisää haasteita muun muassa opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2014) ja yhteiskunnallisessa keskustelussa peräänkuulutettun kieliryhmien välisen yhteistyön järjestämisessä. Erityisesti niissä kunnissa, joissa ruotsin kieli on enemmistöasemassa, suomenopinnot on jo aiemmin Lue lisää…