hankkeesta

Innovatiivisia polkuja kielitietoisuuteen

Tämän blogitekstin avulla saat katsauksen 7.5.2020 pidetystä IKI-seminaarista, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa webinaarina. Kevään viimeisessä tapahtumassa teemana oli ”Innovatiivisia polkuja kielitietoisuuteen”, jonka myötä osallistujat saivat monia erilaisia näkökulmia käsiteltäviin teemoihin. Yhteinen iltapäivä aloitettiin yleisillä infoilla Iki-hankkeesta sekä esiteltiin Gunhild Tomter Alstad ja Ilona Leimu, jotka olivat seminaarin tämän kertaiset puhujat. Lue lisää…

admin, sitten

IKI-TARU vie kirjallisuuden kaikkialle ja kaikille

Kaunokirjallisuuden lukemisella on monia merkityksiä. Se tuottaa tutkitusti hyvinvointia ja pärjäämistä eri elämän osa-alueilla. IKI-TARU-hankkeessa pyritään lisäämään lukemista ja kirjallisuuden käyttöä kaikkien kielten opetuksessa kaikenikäisten ryhmissä. Erityisen huomion kohteena ovat monikieliset lapset, joille kaunokirjallisuuden lukeminen on portti sekä uuteen että omaan kieleen ja kulttuuriin. Lapsille kaunokirjallisuus on tietoa – tietoa Lue lisää…

admin, sitten

Kieliparikoulu – heikosti tunnettu kielenoppimisen ympäristö?

Suomen medioissa ja kielikasvatuksen tutkimuksen kentällä on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti kansalliskielten asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä (ks esim. From & Sahlström, 2019; Boyd & Palviainen, 2015). Yllättävän monille tuntuu edelleen tulevan yllätyksenä se, että Suomen perusopetuslaki velvoittaa järjestämään perusopetuksen erikseen molemmille kieliryhmille. Lain käytännön vaikutus kouluelämään on se, ettei Suomessa toistaiseksi Lue lisää…

admin, sitten

Jouluisia terveisiä IKI-hankkeesta!

Kuluneen syksyn aikana IKI on järjestänyt pedagogisia iltapäiväkahveja noin kerran kuussa Jyväskylässä, ja tapahtumat ovat kattaneet ison kirjon erilaisia teemoja. Tapahtumissa on pohdittu yhteisopettajuutta, toiminnallisuutta, eriyttämistä sekä yhteistyötä erilaisten koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhtenä yhdistävänä tekijänä keskusteluissa on usein noussut esille erilaisten rakenteiden ja toimintatapojen merkitys siihen, miten opetusta tai Lue lisää…

admin, sitten

Varhennettu kieltenopetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa – Suomi toisena kotimaisena kielenä

Jo aiemmin toisen kotimaisen kielen opinnot on aloitettu ruotsinkielisissä kouluissa suomenkielisiä aikaisemmin. Tämä ero tulee siis jatkumaan ja jopa vahvistumaan, mikä osaltaan lisää haasteita muun muassa opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2014) ja yhteiskunnallisessa keskustelussa peräänkuulutettun kieliryhmien välisen yhteistyön järjestämisessä. Erityisesti niissä kunnissa, joissa ruotsin kieli on enemmistöasemassa, suomenopinnot on jo aiemmin Lue lisää…

admin, sitten

Yhteisopettajuus kaksikielisten käytänteiden mahdollistajana

Yhteisopettajuus on ilmiö, josta käytetään kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa monenlaisia nimityksiä: esim. yhteisopetus tai samanaikaisopetus (esim. Malinen & Palmu 2017; Pulkkinen & Rytivaara 2015; Saloviita 2016); samundervisning tai kompanjonundervisning (esim. Sundqvist 2014); team teaching, co-teaching, partner teaching tai collaborative/cooperative teaching (ks. esim. Mård-Miettinen ym. 2018). Nämä käsitteet ovat osittain päällekkäisiä ja limittäisiä, Lue lisää…

admin, sitten

Lukemisella mielihyvää TARU (Tarinoilla lukijaksi) -menetelmin

Osana IKI-hanketta TARU suuntautuu monikielisten ryhmien kielitaidon ja -tietoisuuden tukemiseen. Se ohjaa fiktiivisillä teksteillä työskentelyyn kaikkien kielten tunneilla. Hanke toteutetaan interventioina TARU-verkoston kuuluvien opettajien luokissa ja opettajaopiskelijoiden tuella. Raumalla, Turussa ja Jyväskylässä toimii yhteensä 14 TARU-luokkaa, joissa opiskelee kieliaineita joukko eri-ikäisiä oppilaita. TARUa toteutetaan äidinkielen ja kirjallisuuden, S2, oman äidinkielen Lue lisää…

admin, sitten