Kielivalintojen syitä ja seurauksia

Varhennetun kieltenopetuksen tuominen Perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin (POPS2014) vuoden 2020 alusta pyrki osaltaan laajentamaan Suomen kielivalikoimaa nykyisen suomi-ruotsi-englanti -kolmijaon lisäksi. Kuten Kristiina Skinnari IKI-hankkeen blogikirjoituksessa (https://www.ikihanke.fi/ajankohtaista/monikielisyys-varhennetussa-kieltenopiskelussa/) toteaa, uudistuksella toivottiin voivan vaikuttaa siihen, että monikielisyys nähtäisiin voimavarana ja pienten oppijoiden kielivalinnat tukisivat myös jatkossa Suomen tähänastista hyvää kieliosaamista. Riitta Pyykön (2017) Lue lisää…

IKI-kahvit jalkautuvat kouluihin ja päiväkoteihin

Kahden vuoden ajan IKI-hanke on järjestänyt kuukausittain IKI-kahveja, jotka ovat koonneet kielikasvattajia Jyväskylästä, Keski-Suomesta ja ympäri Suomen keskustelemaan kielikasvatuksesta ja kehittämään innovatiivisia käytänteitä omaan toimintaan. Tulevana keväänä tutut IKI-kahvit muuttavat muotoaan ja siirtyvät kielikasvattajien työpaikoille. Tarjoamme hankkeessa kerran kuukaudessa paketin, jonka avulla voit lähteä kehittämään oman yhteisösi toimintatapoja tai omaa Lue lisää…

Samundervisning för inkludering och för lärares eget lärande, del 1

Karita Mård-Miettinen skrev i ett blogginlägg i september 2019 om samundervisning i språkbadskontext i åk 5 under rubriken Yhteisopettajuus kaksikielisten käytänteiden mahdollistajana. Jag kommer i två inlägg att berätta om en långsiktig satsning på samundervisning i åk 7-9 som följs upp av Åbo Akademi inom ramen för IKI-projektet (delvis med understöd från Svenska kulturfonden).  Högstadiet i Petalax har sedan 2008, med ett års undantag, haft en separat lärarresurs för flerspråkiga elever Lue lisää…

Mitä aito kohtaaminen monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä antaa meille?

Suomessa on kaksi kansallista viittomakieltä, jotka ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Kuurojen Liiton arvion mukaan kyseisten kielten käyttäjiä on yhteensä noin 10 000– 14 000. Viittomakielisellä tarkoitetaan sellaista henkilöä, jonka äidinkieli- tai ensikieli on viittomakieli. Kuulotaustaan katsomatta myös kuulevakin voi omaksua jommankumman viittomakielen äidinkielekseen (esim. kuurojen vanhempien kuulevat lapset). Maailman kuurojenliitto on arvioinut, että Lue lisää…

Innovatiivisia polkuja kielitietoisuuteen

Tämän blogitekstin avulla saat katsauksen 7.5.2020 pidetystä IKI-seminaarista, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa webinaarina. Kevään viimeisessä tapahtumassa teemana oli ”Innovatiivisia polkuja kielitietoisuuteen”, jonka myötä osallistujat saivat monia erilaisia näkökulmia käsiteltäviin teemoihin. Yhteinen iltapäivä aloitettiin yleisillä infoilla Iki-hankkeesta sekä esiteltiin Gunhild Tomter Alstad ja Ilona Leimu, jotka olivat seminaarin tämän kertaiset puhujat. Lue lisää…

Monikielisen oppijan matkassa jokaisessa koulussa

Kuuntele. Mitä kuulet? Minkälaista kielimaisemaa ympärilläsi kuuluvat kielet piirtävät? Monikielisyys värittää jokaisen arkea – ja jokaisen koulun arkea. Haasteena on saavuttaa jaettu ymmärrys kielten roolista kaikessa oppimisessa ja taata kaikille tasavertaiset mahdollisuudet kulkea koulupolkua. Tähän haasteeseen auttaa tarttumaan Monikielisen oppijan matkassa -verkkosivusto, joka on luotu Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja osana Lue lisää…

LUKILOKI-koulutuksesta luovuutta ja toiminnallisuutta luku- ja kirjoitustaitojen oppimiseen

Luku- ja kirjoitustaitoon keskittyvä täydennyskoulutushanke LUKILOKI tavoitti ensimmäisellä hankekaudella yli 1800 opettajaa. LUKILOKI on saanut lisärahoituksen, ja uusi koulutus alkaa syyskuussa 2020. Seuraa tiedotusta ja ilmoittautumisen alkamista osoitteessa lukiloki.jyu.fi. LUKILOKI-hanketta rahoittaa Opetushallitus, ja toteutuksesta vastaa Jyväskylän yliopisto yhteistyössä Niilo Mäki Instituutin kanssa. Hanke on suunnattu kaikkien kasvatus- ja kouluasteiden opetushenkilöstölle. Lue lisää…

Kieliparikoulu – heikosti tunnettu kielenoppimisen ympäristö?

Suomen medioissa ja kielikasvatuksen tutkimuksen kentällä on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti kansalliskielten asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä (ks esim. From & Sahlström, 2019; Boyd & Palviainen, 2015). Yllättävän monille tuntuu edelleen tulevan yllätyksenä se, että Suomen perusopetuslaki velvoittaa järjestämään perusopetuksen erikseen molemmille kieliryhmille. Lain käytännön vaikutus kouluelämään on se, ettei Suomessa toistaiseksi Lue lisää…

Opettajien luovuutta tehostamassa: käsikirja opettajille luovien keinojen lisäämiseen ja tunnistamiseen

Everyday Creativity – Boosting creative resources with Finnish models of Education. Teachers’ Handbook. Edited by Tamás Péter Szabó, Kristóf Fenyvesi, Gomathy Soundararaj and Tea Kangasvieri. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2019. Oppilaita ympäröivät nykypäivänä erilaiset ärsykkeet niin aidoissa kuin myös virtuaalisissa ympäristöissä, mitkä houkuttavat mutta myös häiritsevät oppilaiden keskittymistä. Opettajien ja Lue lisää…