Mitä aito kohtaaminen monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä antaa meille?

Suomessa on kaksi kansallista viittomakieltä, jotka ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Kuurojen Liiton arvion mukaan kyseisten kielten käyttäjiä on yhteensä noin 10 000– 14 000. Viittomakielisellä tarkoitetaan sellaista henkilöä, jonka äidinkieli- tai ensikieli on viittomakieli. Kuulotaustaan katsomatta myös kuulevakin voi omaksua jommankumman viittomakielen äidinkielekseen (esim. kuurojen vanhempien kuulevat lapset). Maailman kuurojenliitto on arvioinut, että Lue lisää…

Monikielisyyttä varhaiskasvatuksessa musiikin keinoin

Musiikki on hyvä ja monipuolinen keino monikielisyyden lähestymiseen. Musiikkitoiminnan kautta tutustutaan kieliin yhdessä tekemällä.   Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH 2018) monikielisyyden ilmiön näkyväksi tekeminen on osa kielitietoisuutta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan lapsia tulee ohjata eri kielten pariin ja vahvistaa uteliaisuutta eri kieliin. Musiikki on usein luontainen osa arkea, ja se tarjoaa helposti lähestyttävän väylän Lue lisää…

Innovatiivisia polkuja kielitietoisuuteen

Tämän blogitekstin avulla saat katsauksen 7.5.2020 pidetystä IKI-seminaarista, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa webinaarina. Kevään viimeisessä tapahtumassa teemana oli ”Innovatiivisia polkuja kielitietoisuuteen”, jonka myötä osallistujat saivat monia erilaisia näkökulmia käsiteltäviin teemoihin. Yhteinen iltapäivä aloitettiin yleisillä infoilla Iki-hankkeesta sekä esiteltiin Gunhild Tomter Alstad ja Ilona Leimu, jotka olivat seminaarin tämän kertaiset puhujat. Lue lisää…

Luontevasti monikieliseksi

Kuulutko niihin entisiin nuoriin, jotka käpertyivät tunnollisesti opiskelemaan vieraita kieliä oppikirjojen sanalistoista ja rakennetehtävistä? Ohitatko silti yhä huojentuneena vieraskielisen keskustelun aina, kun mahdollista? Et ole yksin, sillä monet meistä aikuisikään ehtineistä suomalaisista eivät oikeastaan koskaan ole rohkaistuneet käyttämään koulussa opiskelemiaan kieliä koulun ulkopuolella – ainakaan niin monipuolisesti kuin olisivat halunneet. Lue lisää…

Monikielisen oppijan matkassa jokaisessa koulussa

Kuuntele. Mitä kuulet? Minkälaista kielimaisemaa ympärilläsi kuuluvat kielet piirtävät? Monikielisyys värittää jokaisen arkea – ja jokaisen koulun arkea. Haasteena on saavuttaa jaettu ymmärrys kielten roolista kaikessa oppimisessa ja taata kaikille tasavertaiset mahdollisuudet kulkea koulupolkua. Tähän haasteeseen auttaa tarttumaan Monikielisen oppijan matkassa -verkkosivusto, joka on luotu Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja osana Lue lisää…

Varhennettu kieltenopetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa – Suomi toisena kotimaisena kielenä

Jo aiemmin toisen kotimaisen kielen opinnot on aloitettu ruotsinkielisissä kouluissa suomenkielisiä aikaisemmin. Tämä ero tulee siis jatkumaan ja jopa vahvistumaan, mikä osaltaan lisää haasteita muun muassa opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2014) ja yhteiskunnallisessa keskustelussa peräänkuulutettun kieliryhmien välisen yhteistyön järjestämisessä. Erityisesti niissä kunnissa, joissa ruotsin kieli on enemmistöasemassa, suomenopinnot on jo aiemmin Lue lisää…

Hyppy tarinoihin – lastenkirjat näkyville!

Tässä blogitekstissä pääset sukeltamaan lastenkirjaseminaarin tunnelmiin. Hyppy tarinoihin -lastenkirjaseminaari järjestettiin Turussa 21.9.2019 eri hankkeiden yhteisvoimin. Järjestäjätahoina toimivat Erasmus+-hanke, Rinnalla-hanke sekä IKI-TARU. Mukana järjestelyissä oli myös Turun kaupunki ja eritoten kirjastotoimi, sillä seminaari järjestettiin Turun kaupunginkirjaston studiossa.   Aamu alkoi kahvilla ja hetken vapaalla höpöttelyllä. Paikalla ollut yli neljänkymmenen hengen seminaariväki edusti Lue lisää…

Monikielisyys varhennetussa kieltenopiskelussa

Kieltenopetusta varhennetaan Suomen kouluissa alkamaan viimeistään ensimmäisen luokan keväällä ensi vuoden alusta lähtien. Monissa kouluissa varhentaminen aloitetaan jo ensimmäisen luokan alkaessa. Lisäksi useissa kunnissa on jo kokemusta varhennetusta kieltenopetuksesta. Riitta Pyykön (2017) kieltenopetuksen varhentamista koskeva raportti opetuksen järjestämistä koskevine suosituksineen edelsi varhentamispäätöksen tekoa. Raportissa ehdotettiin, että pitkän, pakollisen A1-kielen varhentaminen Lue lisää…