Kielten paloa

Olen yliopisto-opintojeni alusta (ja oikeastaan jo ennen niitä) tiennyt haluavani tulevaisuudessa työssäni yhdistää kieliä ja varhaiskasvatusta. Siksi hakeuduin opiskelemaan varhaiskasvatuksen ohessa ruotsin kieltä. Tämän perusteella IKI-hanke oli juuri oikea paikka minulle tehdä asiantuntijuusharjoittelu, sillä hankkeessa pääsin hyödyntämään molempien osa-alueiden osaamista.   Asiantuntijuusharjoitteluni IKI-hankkeessa oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja tapahtumarikas. Hanketyöskentelyssäni yhdistyivät niin itsenäinen, pareittain kuin tiimissä tapahtuva työskentely. Tekemäni monipuoliset tehtävät sisälsivät havainnointia, aktiviteettikuvausten kirjoittamista ja niiden kommentointia sekä blogitekstien, IKI-vinkkien ja Lue lisää…

Uusia tuulia IKI-hankkeen ansiosta

Pääsimme toimimaan varhaiskasvatuksen maisteriopintoihin kuuluvassa asiantuntijaharjoittelussa IKI-hankkeessa keväällä 2020. Loimme hankkeelle muun muassa uutta sisältöä, tutustuimme uusiin ihmisiin sekä pääsimme harjoittelemaan erilaisia toiminta- ja kirjoittamistapoja uudenlaisessa toimintaympäristössä. Ennen harjoitteluamme emme olleet esimerkiksi lainkaan kirjoittaneet blogitekstejä, joten niiden kirjoittaminen oli hyvää harjoitusta tulevaisuutta varten! Ehkä tulevaisuudessamme intoudumme hyödyntämään taitojamme blogitekstien muodossa esimerkiksi päiväkodin lapsiryhmässä kirjoittamalla sekä dokumentoimalla toimintaa lasten vanhempien luettavaksi. Koko harjoittelumme ajan koimme Lue lisää…

Kuvanlukutaitojen harjoittelu kielellisenä virikkeenä varhaiskasvatuksessa

Tässä blogitekstissä pohditaan, miten kuvia voidaan hyödyntää monikielisessä ja kielitietoisessa varhaiskasvatusympäristössä. Kuvien tarkastelussa tarvitaan myös kuvanlukutaitoa, joka on yksi monilukutaidon osa-alue. Lapset ovat lähtökohtaisesti hyvin kiinnostuneita kuvista, ja siksi niiden kielelliset käyttömahdollisuudet tulisi tiedostaa. Monilukutaidosta puhutaan paljon, mutta vähäisemmälle huomiolle on jäänyt sen yksi merkittävä osa-alue, kuvanlukutaito. Kuvanlukutaidolla tarkoitetaan yleisesti Lue lisää…

Nyt on ilmaisun aika! Kielikasvatuksen kietoutuminen ilmaisuun

Lapset oppivat monipuolisesti muun muassa liikkuen, leikkien sekä itseään ilmaisten. Lasten kielellisistä ilmaisuista tulee monipuolisempia, kun heidän sanavarastonsa laajenee, jolloin puhuttu kieli ja sen käyttäminen näyttäytyvät eri tavoin kielellisissä ilmaisuissa. Erilaiset ilmaisun muodot, kuten yhdessä tanssiminen, musisoiminen, dramatisoiminen tai yhteisesti jaetut lukuhetket mahdollistavat monipuoliset osallisuuden kokemukset lapsille. Kokonaisvaltainen ilmaisu sekä ilmaisun eri muotojen yhdisteleminen näyttäytyvät Lue lisää…

Monikielisyyttä varhaiskasvatuksessa musiikin keinoin

Musiikki on hyvä ja monipuolinen keino monikielisyyden lähestymiseen. Musiikkitoiminnan kautta tutustutaan kieliin yhdessä tekemällä.   Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH 2018) monikielisyyden ilmiön näkyväksi tekeminen on osa kielitietoisuutta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan lapsia tulee ohjata eri kielten pariin ja vahvistaa uteliaisuutta eri kieliin. Musiikki on usein luontainen osa arkea, ja se tarjoaa helposti lähestyttävän väylän Lue lisää…

Innovatiivisia polkuja kielitietoisuuteen

Tämän blogitekstin avulla saat katsauksen 7.5.2020 pidetystä IKI-seminaarista, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa webinaarina. Kevään viimeisessä tapahtumassa teemana oli ”Innovatiivisia polkuja kielitietoisuuteen”, jonka myötä osallistujat saivat monia erilaisia näkökulmia käsiteltäviin teemoihin. Yhteinen iltapäivä aloitettiin yleisillä infoilla Iki-hankkeesta sekä esiteltiin Gunhild Tomter Alstad ja Ilona Leimu, jotka olivat seminaarin tämän kertaiset puhujat. Lue lisää…

Tunteiden käsittely draaman kautta

Draaman avulla voidaan monipuolisesti kokeilla itsensä ilmaisua, jonka vuoksi myös tunteiden ilmaisua voidaan harjoitella monipuolisesti. Se, että asetutaan toisen asemaan, tai kokeillaan erilaisia rooleja, antaa laajempaa näkökulmaa oman toimintansa tarkasteluun.  ”Ope, miks toi löi mua?” voi olla yleinen kysymys luokassa, jos jollain ryhmän lapsella ei ole taitoa käsitellä omia tunteitaan. Lue lisää…

Draamakasvatus kietoutuu kielitietoisuuteen

Draaman avulla luokassa voidaan käydä monenlaisia aiheita läpi, mutta miten sen avulla voisi tukea kielitietoisuutta? Tässä blogitekstissä annetaan vinkkejä, miten jokainen voi tuoda kielen monipuolisuutta mukaan erilaisiin draamaharjoituksiin. Ota siis vinkit talteen ja päästä kielitietoisuus osaksi draamatoimintaa!  Opetushallituksen (2020) mukaan draama on osa äidinkielen ja kirjallisuuden vuorovaikutustilanteissa toimiminen-osa-alueen opetusta. Draama Lue lisää…

Draama osaksi lasten arkea

Milloin viimeksi otit draamaa mukaan lasten kanssa toimimiseen? Draama ei vaadi paljon suunnittelua tai hienoja puitteita, vaan voit toteuttaa sitä juuri niin kuin itse haluat. Irtautukaa lasten kanssa yhdessä arjesta ja hypätkää mukaan draamailemaan!  Sana “draama” mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) 79 kertaa, jonka lisäksi myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) draaman hyödyntämistä Lue lisää…

Inspiraatiota IKI – hankkeesta

Harjoittelussani IKI-hankkeessa sain olla mukana tutustumassa ja kartoittamassa kielikasvatuksen innovatiivisia käytäntöjä päiväkodeissa eri puolella Suomea. Tässä tekstissä kertomani esimerkit ovat otteita näkemästäni toiminnasta useasta eri päiväkodista.  Hankkeessa oivalsin sen, miten hedelmällinen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö on niin suomen kielen oppimisen kuin vieraisiin kieliin tutustumisen näkökulmasta. Päiväkodin arjessa toistuvat päivittäiset rutiinit kuten ruokailut Lue lisää…