Samundervisning för inkludering och för lärares eget lärande, del 2

I det här inlägget fortsätter jag att dela med mig av resultat från en långsiktig satsning på samundervisning i åk 7–9 som följs upp av Åbo Akademi inom ramen för IKI-projektet (delvis med understöd från Svenska kulturfonden). Skolan inledde läsåret 2017–2018 det aktuella samarbetet mellan resursläraren och några av skolans ämneslärare.   **** Suomenkielinen yhteenveto löytyy blogitekstin lopusta. **** Vad berättar Lue lisää…

Samundervisning för inkludering och för lärares eget lärande, del 1

Karita Mård-Miettinen skrev i ett blogginlägg i september 2019 om samundervisning i språkbadskontext i åk 5 under rubriken Yhteisopettajuus kaksikielisten käytänteiden mahdollistajana. Jag kommer i två inlägg att berätta om en långsiktig satsning på samundervisning i åk 7-9 som följs upp av Åbo Akademi inom ramen för IKI-projektet (delvis med understöd från Svenska kulturfonden).  Högstadiet i Petalax har sedan 2008, med ett års undantag, haft en separat lärarresurs för flerspråkiga elever Lue lisää…

Moving forward together

On 7th May 2020, the IKI project hosted its fourth national seminar, this time as a webinar, on ‘Navigating a language aware pathway’. As in previous IKI seminars, this seminar included invited talks from experts in different areas of language education. Associate Professor Gunhild Tomter Alstad’s keynote focused on Creative and flexible multilingual spaces in early childhood education – what views on ‘language’ and ‘multilingualism’ do teachers have? and language educator Lue lisää…

Mitä aito kohtaaminen monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä antaa meille?

Suomessa on kaksi kansallista viittomakieltä, jotka ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Kuurojen Liiton arvion mukaan kyseisten kielten käyttäjiä on yhteensä noin 10 000– 14 000. Viittomakielisellä tarkoitetaan sellaista henkilöä, jonka äidinkieli- tai ensikieli on viittomakieli. Kuulotaustaan katsomatta myös kuulevakin voi omaksua jommankumman viittomakielen äidinkielekseen (esim. kuurojen vanhempien kuulevat lapset). Maailman kuurojenliitto on arvioinut, että Lue lisää…

Luontevasti monikieliseksi

Kuulutko niihin entisiin nuoriin, jotka käpertyivät tunnollisesti opiskelemaan vieraita kieliä oppikirjojen sanalistoista ja rakennetehtävistä? Ohitatko silti yhä huojentuneena vieraskielisen keskustelun aina, kun mahdollista? Et ole yksin, sillä monet meistä aikuisikään ehtineistä suomalaisista eivät oikeastaan koskaan ole rohkaistuneet käyttämään koulussa opiskelemiaan kieliä koulun ulkopuolella – ainakaan niin monipuolisesti kuin olisivat halunneet. Lue lisää…

Kieliparikoulu – heikosti tunnettu kielenoppimisen ympäristö?

Suomen medioissa ja kielikasvatuksen tutkimuksen kentällä on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti kansalliskielten asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä (ks esim. From & Sahlström, 2019; Boyd & Palviainen, 2015). Yllättävän monille tuntuu edelleen tulevan yllätyksenä se, että Suomen perusopetuslaki velvoittaa järjestämään perusopetuksen erikseen molemmille kieliryhmille. Lain käytännön vaikutus kouluelämään on se, ettei Suomessa toistaiseksi Lue lisää…

Varhennettu kieltenopetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa – Suomi toisena kotimaisena kielenä

Jo aiemmin toisen kotimaisen kielen opinnot on aloitettu ruotsinkielisissä kouluissa suomenkielisiä aikaisemmin. Tämä ero tulee siis jatkumaan ja jopa vahvistumaan, mikä osaltaan lisää haasteita muun muassa opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2014) ja yhteiskunnallisessa keskustelussa peräänkuulutettun kieliryhmien välisen yhteistyön järjestämisessä. Erityisesti niissä kunnissa, joissa ruotsin kieli on enemmistöasemassa, suomenopinnot on jo aiemmin Lue lisää…

Monikielisyys varhennetussa kieltenopiskelussa

Kieltenopetusta varhennetaan Suomen kouluissa alkamaan viimeistään ensimmäisen luokan keväällä ensi vuoden alusta lähtien. Monissa kouluissa varhentaminen aloitetaan jo ensimmäisen luokan alkaessa. Lisäksi useissa kunnissa on jo kokemusta varhennetusta kieltenopetuksesta. Riitta Pyykön (2017) kieltenopetuksen varhentamista koskeva raportti opetuksen järjestämistä koskevine suosituksineen edelsi varhentamispäätöksen tekoa. Raportissa ehdotettiin, että pitkän, pakollisen A1-kielen varhentaminen Lue lisää…

Yhteisopettajuus kaksikielisten käytänteiden mahdollistajana

Yhteisopettajuus on ilmiö, josta käytetään kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa monenlaisia nimityksiä: esim. yhteisopetus tai samanaikaisopetus (esim. Malinen & Palmu 2017; Pulkkinen & Rytivaara 2015; Saloviita 2016); samundervisning tai kompanjonundervisning (esim. Sundqvist 2014); team teaching, co-teaching, partner teaching tai collaborative/cooperative teaching (ks. esim. Mård-Miettinen ym. 2018). Nämä käsitteet ovat osittain päällekkäisiä ja limittäisiä, Lue lisää…