Tutkija kertoo

Luontevasti monikieliseksi

Kuulutko niihin entisiin nuoriin, jotka käpertyivät tunnollisesti opiskelemaan vieraita kieliä oppikirjojen sanalistoista ja rakennetehtävistä? Ohitatko silti yhä huojentuneena vieraskielisen keskustelun aina, kun mahdollista? Et ole yksin, sillä monet meistä aikuisikään ehtineistä suomalaisista eivät oikeastaan koskaan ole rohkaistuneet käyttämään koulussa opiskelemiaan kieliä koulun ulkopuolella – ainakaan niin monipuolisesti kuin olisivat halunneet. Lue lisää…

admin, sitten

Kieliparikoulu – heikosti tunnettu kielenoppimisen ympäristö?

Suomen medioissa ja kielikasvatuksen tutkimuksen kentällä on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti kansalliskielten asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä (ks esim. From & Sahlström, 2019; Boyd & Palviainen, 2015). Yllättävän monille tuntuu edelleen tulevan yllätyksenä se, että Suomen perusopetuslaki velvoittaa järjestämään perusopetuksen erikseen molemmille kieliryhmille. Lain käytännön vaikutus kouluelämään on se, ettei Suomessa toistaiseksi Lue lisää…

admin, sitten

Varhennettu kieltenopetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa – Suomi toisena kotimaisena kielenä

Jo aiemmin toisen kotimaisen kielen opinnot on aloitettu ruotsinkielisissä kouluissa suomenkielisiä aikaisemmin. Tämä ero tulee siis jatkumaan ja jopa vahvistumaan, mikä osaltaan lisää haasteita muun muassa opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2014) ja yhteiskunnallisessa keskustelussa peräänkuulutettun kieliryhmien välisen yhteistyön järjestämisessä. Erityisesti niissä kunnissa, joissa ruotsin kieli on enemmistöasemassa, suomenopinnot on jo aiemmin Lue lisää…

admin, sitten

Monikielisyys varhennetussa kieltenopiskelussa

Kieltenopetusta varhennetaan Suomen kouluissa alkamaan viimeistään ensimmäisen luokan keväällä ensi vuoden alusta lähtien. Monissa kouluissa varhentaminen aloitetaan jo ensimmäisen luokan alkaessa. Lisäksi useissa kunnissa on jo kokemusta varhennetusta kieltenopetuksesta. Riitta Pyykön (2017) kieltenopetuksen varhentamista koskeva raportti opetuksen järjestämistä koskevine suosituksineen edelsi varhentamispäätöksen tekoa. Raportissa ehdotettiin, että pitkän, pakollisen A1-kielen varhentaminen Lue lisää…

admin, sitten

Yhteisopettajuus kaksikielisten käytänteiden mahdollistajana

Yhteisopettajuus on ilmiö, josta käytetään kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa monenlaisia nimityksiä: esim. yhteisopetus tai samanaikaisopetus (esim. Malinen & Palmu 2017; Pulkkinen & Rytivaara 2015; Saloviita 2016); samundervisning tai kompanjonundervisning (esim. Sundqvist 2014); team teaching, co-teaching, partner teaching tai collaborative/cooperative teaching (ks. esim. Mård-Miettinen ym. 2018). Nämä käsitteet ovat osittain päällekkäisiä ja limittäisiä, Lue lisää…

admin, sitten

Lukemisella mielihyvää TARU (Tarinoilla lukijaksi) -menetelmin

Osana IKI-hanketta TARU suuntautuu monikielisten ryhmien kielitaidon ja -tietoisuuden tukemiseen. Se ohjaa fiktiivisillä teksteillä työskentelyyn kaikkien kielten tunneilla. Hanke toteutetaan interventioina TARU-verkoston kuuluvien opettajien luokissa ja opettajaopiskelijoiden tuella. Raumalla, Turussa ja Jyväskylässä toimii yhteensä 14 TARU-luokkaa, joissa opiskelee kieliaineita joukko eri-ikäisiä oppilaita. TARUa toteutetaan äidinkielen ja kirjallisuuden, S2, oman äidinkielen Lue lisää…

admin, sitten