Tutkimushankkeessa työskentelevien työkuvaan on vaikuttanut viime vuosien aikana erityisesti GDPR tietosuoja-asetukset ja uusi saavutettavuusdirektiivi.Tässä tekstissä avataan tutkimusavustajan näkökulmasta sitä, miten nämä vaikuttavat käytännön työhön ja aineiston käsittelyyn. 

Tutkimusavustajan työhön liitetään tyypillisesti kaikenlaiset tutkimushankkeeseen liittyvät avustavat tehtävät. Päällimmäisenä mieleen pomppaa litterointi, asiakirjojen hallinnointi ja raportointi. Tutkimusavustajan työ voi näyttää myös hyvin erilaiselta.  

IKI-hankkeeseen viime vuoden lopussa mukaan hypänneenä tutkimusavustajana työaikani menee ruudun äärellä erilaisia videon muokkausohjelmia pyöritellen. Välillä käytän useamman tunnin yhden lyhyen videon editoimiseen (leikkaus, äänet, filtterit, maskit...), välillä palaveeraan tiimin kanssa, välillä teen videoihin tekstityksiä ja useasti olen myös jutellut hankkeen tietosuojakonsultin kanssa siitä, mikä olisi paras ratkaisu johonkin ongelmaan.  

Miksi tällaista duunia tässä hankkeessa edes tarvitaan? Miksi on tärkeää, että joku pitää tietosuoja-asioista kiinni ja kerättyä aineistoa käsitellään, muokataan ja jaetaan oikein? Tähän liittyy kaikkien lemppari GDPR sekä yleiset tietosuojalait, tutkimusetiikka ja myöskin viimeisimpänä EU:n Saavutettavuusdirektiivi. 

IKI-hankkeessa videoaineistoa hyödynnetään kahteen eri tarkoitukseen: opetuskäyttöön ja tutkimuskäyttöön. Koska tutkimuksen kohteena ovat olleet kielikasvattajat ja kielikasvatuksen innovaatiot, myös videoaineisto on luonnollisesti kerätty tilanteista ja ympäristöissä, joissa on kielikasvattajia ja oppilaita läsnä. Aineistossa olevien ihmisten henkilötietoja pitää GDPR:n, tutkimuslupien ja etiikan takia suojella. IKI-hankkeen kohdalla tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ennen kuin videoaineistoa voidaan jakaa eteenpäin opetus- tai tutkimuskäyttöä varten, sitä pitää muokata – ja aika vahvasti.  

IKI-hankkeessa aineiston muokkaaminen on näyttäytynyt tunnistettavissa olevien henkilötietojen häivyttämisellä (esimerkiksi äänet ja nimet) ja jaettavan aineiston kohdistamisena sellaisiin tilanteisiin ja aktiviteetteihin, joissa fokus on tutkimusluvan antaneissa henkilöissä. Videoaineistoa pitää leikata, lyhentää ja muokata ja siinä olevien henkilöiden tunnistettavuutta on vähennetty käyttämällä video- ja äänifilttereitä. 

Opetuskäyttöön jaettavissa videoissa on ollut tärkeää pitää mielessä myös hyvä audiovisuaalinen lopputulos ja aineiston saavutettavuus. Esimerkiksi äänen säveltä matalammaksi tai korkeammaksi muuttava filtteri, jota päädyimme hankkeessakin hyödyntämään, voi olla tehokas tunnistettavuuden vähentämisessä, mutta se ei saa olla arvoiltaan liian vahva (häiritsevän, ruman tai hauskan kuuloinen), jotta se ei vie katsojan huomiota liikaa pois videon varsinaisesta sisällöstä.  

Saavutettavuus näkyy esimerkiksi päätöksessämme tekstittää kaikki opetuskäyttöön jaettavat videot ja nojautuu EU:n Saavutettavuusdirektiiviin. Saavutettavuusdirektiivi astui voimaan vuoden 2020 puolella ja sen tarkoituksena on tehdä verkkopalveluista ja verkkosisällöistä sellaisia, että mahdollisimman moni ihminen voi käyttää niitä helposti.   

Piia Suoranta

Kirjoittaja Piia Suoranta toimii IKI-hankkeen tutkimusavustajana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. 

Shape

LÄHTEITÄ 

Saavutettavuusdirektiivistä mm. täältä: 

saavutettavuusvaatimukset.fi 

GDPR tietosuoja-asetuksesta mm. täältä: 

https://europa.eu/youreurope/business/dealing-with-customers/data-protection/data-protection-gdpr/index_fi.htm

Kategoriat: hankkeesta

0 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *