Lukuvinkit

Löydät täältä kielikasvatukseen liittyvää kirjallisuutta. 

Aalto, E. & Tarnanen, M. (2015). Kielitietoinen aineenopetus opettajankoulutuksessa.  AFinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia, Nro 8 (2015), s. 72–90. Saatavilla verkossa:          https://journal.fi/afinla/article/view/53773

  • Artikkelissa tarkastellaan kielitietoisuutta aineenopetuksen kontekstissa. Kielitietoisessa aineenopetuksessa yhdistyvät oppiaine ja sen kieli, mutta myös laajemmat kielen oppimisen sekä lukemisen ja kirjoittamisen näkökulmat. Opettajankoulutuksen näkökulmasta jo opiskeluvaiheessa tulisi hyödyntää ainerajoja ylittävää yhteistyötä. Aineenopettajan kieliasiantuntijuus vaatiikin uudenlaista määrittelyä. Myös koulukulttuureissa tarvitaan uudenlaista aineenopettajien välistä yhteistyötä.

Andersen, L. K. & Ruohotie-Lyhty, M. (2019). Mitä on kielitietoisuus ja miten se näkyy koulussa?. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(2). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutusja-yhteiskunta-maaliskuu-2019/mita-on-kielitietoisuus-ja-miten-se-nakyy-koulussa

Bergroth, M. & Hansell, K. (2020). Language-aware operational culture – Developing in-service training for early childhood education and care. Apples – Journal of Applied Language Studies Vol. 14, 1, p. 85–102. Saatavilla: http://apples.jyu.fi/article/abstract/708

  • Artikkelissa analysoidaan varhaiskasvatushenkilöstön käsityksiä kielitietoisuudesta ja kielipoliittisista kysymyksistä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kielitietoisen toimintakulttuurin toteutuminen vaatii henkilöstöltä entistä laajempaa tietoa ja ymmärrystä kielitietoisuuden merkityksestä. Myös kielitietoisuuden siirtäminen kielitietoiseksi toiminnaksi vaatii entistä kokonaisvaltaisempia ja tarkempia toimintasuunnitelmia.
  • This study examines how Finnish practitioners of early childhood education and care reflect on language awareness and the role of language policy in their communities. The findings show that the first step to develop language-aware operational culture is the ability to understand language awareness and its different aspects. Also, the move from language awareness to language-aware action requires more holistic action plans.

Cenoz, J., Gorter, D. & May , S. (2017). Language Awareness and Multilingualism. Springer, Cham.
https://doi-org.ezproxy.jyu.fi/10.1007/978-3-319-02240-6 . 

Dufva, H. (2018). Outoa kieltä ymmärtämässä – näkökulmia monikieliseen kielitietoisuuteen. In L. Nieminen, A. Yliherva, J. Alian, & S. Stolt (Eds.), Monimuotoinen monikielisyys: Puheen ja kielen tutkimuksen päivät Helsingissä 5.–6.4.2018 (pp. 66–77). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja, 50. Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57684

  • Artikkelissa lähestytään monikielisyyttä piilevien kielellisten resurssien kautta. Artikkelissa myös kerrotaan kahden esimerkin kautta, millaisilla tehtävillä tiedostamatonta kielitaitoa ja tiedostamattomia kielellisiä resursseja voidaan houkutella esiin. Kielitaitoa voidaan verrata ongelmanratkaisutaitoihin, ja artikkelissa kannustetaankin erilaisten ongelmanratkaisutehtävien hyödyntämiseen myös kielenopetuksessa. 

From, T. (2018). Kielitietoisuutta koulutilassa: kielipolitiikka osana koulun käytänteitä Suomessa ja Ruotsissa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(3). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2018/kielitietoisuutta-koulutilassa-kielipolitiikka-osana-koulun-kaytanteita-suomessa-ja-ruotsissa 

  • Tuuli From avaa väitöskirjatutkimuksensa havaintoja kielipolitiikasta koulutuksen tiloissa Suomessa ja Ruotsissa eli sitä, millaisia merkityksiä kieli saa sellaisessa koulutilassa, jossa usean kielen läsnäolo tavalla tai toisella jäsentää kouluarkea. 
Honko, M., & Mustonen, S. (2018). Kielitietoista yhteistyötä : katse oman äidinkielen opetukseen. Suomenopettajat : Suomi toisena kielenä -opettajat ry:n jäsenlehti, 2018 (3), 8-19. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59904/honkomustonensuomenopettajat.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  • Oman äidinkielen opettajien yhteistyötä koulujen kanssa, yhteistyön haasteet sekä kehittämiskohdat.

Honko, M. & Mustonen, S. (2018). Kieliä rinnakkain – koulun monikielisyys näkyviin kieliä vertailemalla. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(5). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/kielia-rinnakkain-koulun-monikielisyys-nakyviin-kielia-vertailemalla

  • Artikkelissa annetaan konkreettisia toimintavinkkejä, millaisten tehtävien avulla eri kieliä voisi havainnoida ja vertailla. Tekemällä monikielisyyttä näkyväksi koulujen ja päiväkotien arjessa tuetaan samalla koko ryhmän kielitietoisuuden kehittymistä.

Kela, M. (2012). Tarvitaanko päiväkodeissa erillisiä suomi toisena kielenä -tuokioita? Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 3(3). Saatavilla:  https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-touko-kesakuu-2012/tarvitaanko-paivakodeissa-erillisia-suomi-toisena-kielena-tuokioita

  • Artikkelissa pohditaan, mitä suomi toisena kielenä -toiminnan tulisi olla varhaiskasvatuksen kontekstissa. Vaikka kirjoittaja lähestyy S2-toimintaa ennen kaikkea kielitietoisuuden näkökulmasta, voi kielituokioillakin olla edelleen oma perusteltu paikkansa.

Lehtonen, H. & Räty, R. (2018). Kielitietoisia käytänteitä monikielisessä koulussa: kokemuksia toimintatutkimuksesta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(3). Saatavilla:https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2018/kielitietoisia-kaytanteita-monikielisessa-koulussa-kokemuksia-toimintatutkimuksesta

  • Artikkelissa kuvataan Itä-Helsingin uudet suomen kielet -hanketta, jossa koulussa on pyritty edistämään kielitietoisuutta ja ottamaan oppilaiden kielet osaksi koulun arkea. Artikkelissa on monia hyviä ideoita kielitietoisuuden edistämiseen kouluissa.

Martin, M. (2016). Monikielisyys muutoksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 7(5). Saatavilla:  https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2016/monikielisyys-muutoksessa

  • Artikkelissa pohditaan, miten monikielisyys käsitteenä on muuttunut ja mitä sillä oikeastaan nykypäivänä tarkoitetaan. Monikielisyys ei ole useiden kielten rinnakkaiseloa, vaan monipuolista, dynaamista kielitaitoa. Laajasti määriteltynä jokainen on oikeastaan monikielinen. Myös kielitaidon käsitys on muuttunut: täydellistä kielitaitoa ei ole ja jokainen on kielenoppija. 

Nikula, T. (2010). Kielikäsityksen ja kielenopetuksen kytköksistä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 1(1). Saatavilla:  https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2010/kielikasityksen-ja-kielenopetuksen-kytkoksista

  • Artikkelissa esitellään formalistisen ja funktionaalis–toiminnallisen kielikäsityksen eroja sekä pohditaan kielikäsityksen vaikutusta käytännön kielenopetukseen. Kirjoittaja antaa myös käytännön esimerkkejä, miten kielenopetusta voisi kehittää funktionaalisempaan suuntaan.

Rakkolainen-Sossa, S. (2016). Kasvatuskumppanuuden hengessä – Kansainväliset perheet ja varhaiskasvatus monikielisten lasten kehitystä tukemassa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 7(3). Saatavilla:  https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2016/kasvatuskumppanuuden-hengessa-kansainvaliset-perheet-ja-varhaiskasvatus-monikielisten-lasten-kehitysta-tukemassa

  • Artikkelissa annetaan konkreettisia vinkkejä, millaisiin asioihin tulisi kiinnittää huomioita monikielisten perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Lapsi tarvitsee kaikkien kasvattajien tukea monen kielen omaksumisessa, ja varhaiskasvatuksen puolelta osoitettu kiinnostus perheiden kaikkia kieliä kohtaan on yhteistyön kannalta tärkeää. Eri kielten tukemiseen liittyvät toimintatavat ja työnjako on hyvä kirjata lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Rantanen, N. (2019) Suomi toisena kielenä -opetuksen ja kielitietoisuuden kehittämistyö Rauman varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Kielikukko 2/2019, 19-24

Sopanen, P. (2018). Kielitietoisuus uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(3). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2018/kielitietoisuus-uudessa-varhaiskasvatussuunnitelmassa

  • Artikkelissa esitellään, miten kielitietoisuus, monikielisyys ja kielellinen moninaisuus näkyvät uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Kirjoittaja myös pohtii, miten kielitietoisuus voisi näkyä varhaiskasvatuksen arjessa. Merkittävä muutos aiempaan varhaiskasvatussuunnitelmaan on, että monikielisyys koskee perhe-, kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta jokaista lasta.

Taivassalo, E. (2016). Toisen kielen oppimisen tukeminen päiväkodissa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 7(5). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2016/toisen-kielen-oppimisen-tukeminen-paivakodissa 

  • Artikkelissa tarkastellaan lastentarhanopettajien ja lasten välillä käytyjä keskusteluita vuorovaikutuksen tukemisen näkökulmasta osana kielitietoista opetusta.  

    Björklund, S.,  Hansell, K. & Tötterman-Engström, T. (2018). “Absolut ingen rädsla utan nyfikenhet” Tidigareläggning av finska – Case Nykarleby. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(4). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-kesakuu-2018/absolut-ingen-radsla-utan-nyfikenhet-tidigarelaggning-av-finska-case-nykarleby

    • Artikeln beskriver Kielistigen, ett språkprogram med målsättningen att stärka den kommunikativa finskan genom att börja med barn i femårsåldern samt integrera språket som en naturlig del av verksamheten från småbarnspedagogiken till grundskolan där språket integreras i övrig undervisning.
    • Artikkelissa kuvataan Kielistigen-ohjelmaa jonka tarkoituksen on vahvistaa toiminnallista suomenkielentaitoa aloittamalla suomen integroiminen tavalliseen toimintaan ruotsinkielisessä päiväkodissa ja koulussa.

    Bland, J. (2015). Teaching English to young learners: Critical issues in language teaching with 3-12 year olds. London, UK ; New York, NY, USA: Bloomsbury Academic, an imprint of Bloomsbury Publishing, Plc.

    • Kirjassa esitellään tärkeimmät huomiot liittyen varhaiseen kieltenoppimiseen. Jokainen luku käsittelee teemaa eri näkökulmasta. Aiheet käsittelevät niin kielenoppimista teoriatasolla kuin myös luokkahuonekäytänteitä.

    Genesee, F. 2014. Is early second language learning really better? Evidence from research in students in CLIL programs. Babylonia 1, 26-30. Saatavilla: https://www.researchgate.net/profile/Fred_Genesee/publication/277193299_Is_there_an_optimal_age_for_starting_second_language_instruction/links/5d4adcee299bf1995b6ac368/Is-there-an-optimal-age-for-starting-second-language-instruction.pdf

    • Artikkelissa tarkastellaan tutkimusta, jossa on tutkittu varhaisen ja myöhäisemmän toisen kielen oppimisen suhteellisia etuja esimerkiksi hyödyntämällä CLIL-menetelmää.

    Hahl, K., Savijärvi, M. & Wallinheimo, K. 2020. Varhennetun kieltenopetuksen käytäntöjä: opettajien kokemuksia onnistumisista ja haasteista. Teoksessa R. Hilden & K. Hahl (toim.) Kielididaktiikan katse tulevaisuuteen: Haasteita, mahdollisuuksia ja uusia avauksia kielten opetukseen. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 17. Helsinki. 77-104. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/312321/Ainedidaktisia_tutkimuksia_17_Kielididaktiikan%20katse%20tulevaisuuteen.pdf

    • Artikkelissa esitellään, millaisia käytännön kokemuksia opettajilla ja varhaiskasvattajilla on ollut kieltenopetuksen varhentamisen hankkeissa, millaisia valmiuksia heillä on ollut kieltenopetuksen varhentamiseen sekä millaisia neuvoja heillä on antaa sen mielekkääseen toteutukseen.

    Huhta, A. & Leontjev, D. 2019. Kielenopetuksen varhentamisen kärkihankkeen seurantapilotti. Loppuraportti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavilla: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/solki/tutkimus/julkaisut/pdf-julkaisut/kieltenopetuksen-varhentamisen-karkihankkeen-seurantapilotti-loppuraportti.pdf

    • Tehdyn pilottitutkimuksen tavoitteena oli selvittää lähtötilanne 1., 2. ja 3. luokalla kieltenopiskelun aloittaneiden oppilaiden suhtautuminen opiskeltavaan kieleen ja kielen opiskeluun sekä arvioida oppilaiden kohdekielen käyttöä vapaa-ajalla ja puolen vuoden aikana kehittynyttä kielitaitoa. Lisäksi tutkimuksen aikana on kartoitettu varhennettuun kieltenopetukseen osallistuneiden oppilaiden opettajien ja huoltajien käsityksiä varhennetusta kieltenopetuksesta.

    Inha, K. & Huhta, A. 2018. Varhennettua englannin opiskelua Suomessa – tutkimustuloksia sukupuolteneroista ja yhtäläisyyksistä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(7). Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60639/varhennettua%20englannin%20opiskelua%20suomessa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    • Kirjoittajat ovat aiemmassa artikkelissaan selvittäneet, miten varhennettu kieltenopetus vaikuttaa oppilaiden suhtautumiseen vieraan kielen opiskeluun, miten oppilaat käyttävät koulussa opetettua kieltä vapaa-ajallaan ja minkälaista kielitaitoa he oppivat ensimmäisen puolen vuoden opiskelun aikana. Tässä artikkelissa kerrotaan selvityksen alustavia tuloksia sukupuolivaikutuksen näkökulmasta ja avataan muutamia tulokulmia mahdolliselle jatkotutkimukselle.

    Kangasvieri, T. & Moate, J. (2018). Varhemmin helposti – luokanopettajien käytännön ideoita kieltenopetuksen varhentamiseen. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9 (7). Saatavilla:
    https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu2018/varhemmin-helposti-luokanopettajien-kaytannon-ideoita-kieltenopetuksenvarhentamiseen

    Kantelinen, R. & Koivistoinen, H. 2020. Vanhemmat tukena varhennetussa kieltenopetuksessa. Teoksessa R. Hilden & K. Hahl (toim.) Kielididaktiikan katse tulevaisuuteen: Haasteita, mahdollisuuksia ja uusia avauksia kielten opetukseen. Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja. Ainedidaktisia tutkimuksia 17. Helsinki. 105-128. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/312321/Ainedidaktisia_tutkimuksia_17_Kielididaktiikan%20katse%20tulevaisuuteen.pdf

    • Artikkelissa tarkastellaan vanhempien osallistumista lastensa kieltenopiskeluun koulun aloituksessa.

    Lahti, L., Harju-Autti, R., Verkama, O. & Aaltonen-Kiianmies, K. (2020). Tampereella panostetaan varhennetun kieltenopetuksen kehittämiseen ja monipuolisiin kielivalintoihin. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(2). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/tampereella-panostetaan-varhennetun-kieltenopetuksen-kehittamiseen-ja-monipuolisiin-kielivalintoihin

    • Artikkelissa kuvataan Tampereen yliopistossa tarjolla olevien kielenvarhennukseen liittyvien koulutuskokonaisuuksien sisältöjä sekä tarkastellaan niiden merkitystä paikallisina toteutuksina osana valtakunnallista uudistusta. Artikkelissa luodaan lisäksi katsaus Tampereella oleviin kielivalintoihin sekä pohditaan syitä ja keinoja kielivalintojen monipuolistumiseen.

    Mård-Miettinen, K. (2012). Varhaisen kielenoppimisen haasteita ja käytänteitä Euroopassa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta 3(3). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-touko-kesakuu-2012/varhaisen-kielenoppimisen-haasteita-ja-kaytanteita-euroopassa 

    Skinnari, K. & Halvari, A. 2018. Varhennettua kieltenopetusta vai kaksikielistä toimintaa? Varhaisen kieltenopetuksen puurot ja vellit. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(4). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-kesakuu-2018/varhennettua-kieltenopetusta-vai-kaksikielista-toimintaa-varhaisen-kieltenopetuksen-puurot-ja-vellit

    • Artikkelissa tarkastellaan kieltenopetuksen varhentamista suhteessa kaksikieliseen toimintaan. Artikkelissa selkeytetään kieltenopetuksen varhentamisen sekä kaksikielisen opetuksen rajapintoja ohjaavien asiakirjojen näkökulmista.

    Skinnari, K. & Sjöberg, S. 2018. Varhaista kieltenopetusta kaikille: Selvitys varhaisen ja vapaaehtoisen kieltenopetuksen tilasta sekä toteuttamisen edellytyksistä kunnissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59449/978-951-39-7511-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    • Selvityksessä tarkastellaan varhaisen kieltenopetuksen vaikutuksia yleisesti sekä varhennettua kieltenopetusta Suomen kunnissa.

       

      Bergroth, M. (2016). Kaksikielisten lasten kielipoliittinen toimijuus päiväkodissa ja kotona. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 7(5)https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2016/kaksikielisten-lasten-kielipoliittinen-toimijuus-paivakodissa-ja-kotona  

      • Artikkelissa pohditaan mm. miten päiväkodissa ja kotona oikein pitäisikään käyttää kieliä? Toteutuvatko politiikkadokumentteihin (esim. varhaiskasvatussuunnitelmaan) kirjatut ohjeet päiväkodeissa? Millainen päiväkodin toiminta antaa kaksikieliselle lapselle parhaat kehykset yksilöllisen kaksikielisen persoonansa kehittämiseen? Miten päiväkodin ja kodin kielikäytänteet saattavat haastaa toisiaan? Mikä rooli lapsen omalla toimijuudella on kaksikieliseksi kasvamisessa? 

      Artikel på svenska: Bergroth, M., & Palviainen, Å. (2016). Språkpolicy vid svenskspråkiga daghem i Finland : tvåspråkiga barns handlingar och agens. Folkmålsstudier, 54, 9-35https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/51372/fms54bergrothpalviainen.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

      • Artikeln undersöker tvåspråkiga barns språkliga agens så som den visar sig via barnens kommunikativa handlingar i svenskspråkig småbarnspedagogisk verksamhet i tre olika kommuner i Finland. Hur tvåspråkiga barns handlingar och agens gestaltar sig i utvalda verksamhetssituationer (fri lek ensam, fri lek med kompisar samt lärarledd verksamhet) samt vad dessa handlingar i sin tur berättar om den utövade språkpolicyn på daghemmet?  

      Bergroth, M., & Palviainen, Å. (2017). Bilingual children as policy agents : Language policy and education policy in minority language medium Early Childhood Education and Care. Multilingua : Journal of Cross-Cultural and Interlanguage Communication, 36 (4), 375-399https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/54988/bilingualchildrenaspolicyagents.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

      • This article examines bilingual children as policy agents in Swedish-medium ECEC through the children’s communicative actions. The article will identify what kinds of communicative acts are manifested and how these are embedded in the institutional practice structures in which they occur. 
      • Artikkelissa tarkastellaan kaksikielisten lasten toimijuutta ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa lasten kommunikaation kautta. Artikkeli pyrkii tunnistamaan, millaista kommunikaatiota ilmenee ja kuinka se sulautuu institutionaalisiin käytänteiden rakenteisiin, joissa se esiintyy. 

      Hertzberg, V. & Sallinen, J. (2012). Flerspråkighet i barns vardag – En handledning för pedagoger som arbetar med små barn. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 3(3). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-touko-kesakuu-2012/flersprakighet-i-barns-vardag 

      • I artikeln berättas om flerspråkighet och om projektet MELT (Multilingual Early Language Transmission) där man utarbetat ett handledningsmaterial för pedagoger på daghem samt en guide om barns språkutveckling för föräldrar till flerspråkiga barn. 
      • Artikkeli käsittelee monikielisyttä ja siinä keskustellaan MELT-projektista sekä sen pohjalta syntyneestä käsikirjasta varhaiskasvatuksen opettajille sekä oppaasta lapsen kielenkehityksestä monikielisten lasten vanhemmille. 

      Hassinen, S. (2002). Simultaaninen kaksikielisyys. Läheiset sukukielet viro ja suomi rinnakkain. Acta Universitatis Ouluensis Humaniora B 43. Oulu: Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos. http://jultika.oulu.fi/files/isbn951426648X.pdf  

      • Väitöskirjan alussa määritellään kaksikielisyydestä käytettävät käsitteet (luku 2) ja myöhemmin käydään läpi kaksikielisen lapsen kielellistä kehitystä aina morfologisele tasolle (luku 7) pitkittäistutkimuksena toteutetussa tutkimuksessa, joka kohdistui suomea ja viroa simultaanisesti oppiviin sisaruksiin. 

      Holmila, Z. & Moate, J. (2020). Children’s strategic participation in a bilingual Early Childhood Education and Care Centre. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(1). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2020/childrens-strategic-participation-in-a-bilingual-early-childhood-education-and-care-centre 

      • This article focuses on the strategies the children use in the day-to-day bilingual activities of the early childhood centre and considers what can be learned from the children’s perspectives. 
      • Artikkeli keskittyy strategioihin, joita lapset käyttävät arjessaan kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa sekä pohtii, mitä lasten näkökulmista voitaisiin oppia. 

      Jakonen, T. (2018). The environment of a bilingual classroom as an interactional resource. Linguistics and Education, 44, 20-30https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/57383/theenvironmentofabilingualclassroomasaninteractionalresource.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

      • This article explores the schoolscape of a bilingual classroom as a material and semiotic structure that can be attended to, drawn on and made sense of in social interaction in a classroom. It explores some ways in which participants in a bilingual history classroom engage orient to texts and other semiotic objects in their material environment during instruction. 
      • Artikkelissa tutkitaan kaksikielistä luokkahuonemaisemaa materiaalisena ja semioottisena rakenteena, johon voidaan osallistua ja jota voidaan hyödyntää ja ymmärtää sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Se tutkii tapoja, joilla oppilaat osallistuvat orientoitumaan teksteihin ja muihin semioottisiin kohteisiin materiaalisessa ympäristössään ohjeistuksen aikana kaksikielisellä historian oppitunnilla. 

       

      Kohi, M. & Kohi, A. (2012). Kokemuksia englanninkielisestä opetuksesta – vanhempien näkökulma. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 3(3). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-touko-kesakuu-2012/kokemuksia-englanninkielisesta-opetuksesta  

      • Artikkelissa erään perheen kokemuksia kaksikielisestä opetuksesta päiväkodissa ja koulussa 

       

      Kolu, J., Kuronen, M. & Palviainen, Å. (red.) (2016). Svenskan i Finland 16. Jyväskylä studies in humanities 298. Jyväskylä: University of Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/52296/978-951-39-6828-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

      • Konferensvolymen innehåller många intressanta artiklar och sammandrag om tvåspråkighet, flerspråkighet och om olika aspekter av språkutveckling. 

       

      Kolu, J. (2016). Kodväxling i tvåspråkiga ungdomssamtal i Haparanda och i Helsingfors Matrisspråk, morfosyntaktisk integrering och anpassningsstrategier. I A. W. Gustafsson, L. Holm, K. Lundin, H. Rahm, & M. Tronnier (Eds.), Svenskans beskrivning 34 : Förhandlingar vid trettiofjärde sammankomsten Lund den 22-24 oktober 2014 (pp299-312). Svenskans beskrivning, 34. Lund: Lund University. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56865/kolusvebe34webb.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

      • I artikel jämförs tvåspråkiga ungdomars kodväxling i vardagliga samtal i en skolmiljö utanför lektionstid i Haparanda och i Helsingfors. 
      • Artikkelissa vertaillaan Haaparannassa ja Helsingissä asuvien kaksikielisten nuorten koodinvaihtoa kouluympäristössä tapahtuvassa arkipäiväisissä keskusteluissa opetusajan ulkopuolella. 
      • Mer om kodväxling: Kolu, J. 2017. “just de niillä oli sovmorgon” : Kulturella och pragmatiska aspekter på kodväxling i tvåspråkiga ungdomssamtal i Haparanda, Stockholm och Helsingfors. Språk och stil NF, 2017 (27), 129-158http://uu.diva-portal.org/smash/get/diva2:1173908/FULLTEXT01.pdf  

      Kolu, J. (2017). ”Mää aina niinku sekotan kaikki kielet typ ibland engelska svenska och finska” Diskurspartiklar som interaktionell och grammatisk resurs i tvåspråkiga ungdomssamtal i Haparanda, Stockholm och Helsingfors. I E. Sköldberg, M. Andréasson, H. A. Eryd, F. Lindahl, S. Lindström, J. Prentice, & M. Sandberg (Eds.), Svenskans beskrivning 35 : Förhandlingar vid trettiofemte sammankomsten Göteborg 11-13 maj 2016 (pp107-120). Svenskans beskrivning, 35. Göteborg: Göteborgs universitet, institutionen för svenska språket. https://gupea.ub.gu.se/bitstream/2077/52211/1/gupea_2077_52211_1.pdf  

      • Artikel erbjuder möjligheten att lägga märke till olika diskurspartiklar som förekommer i autentiska tal. Exempel kan utnyttjas som autentisk bas på uppgifter. 
      • Artikkeli tarjoaa mahdollisuuden keskittyä puheessa käytettäviin diskurssipartikkeleihin. Esimerkkejä voi hyödyntää autenttisena pohjana tehtäville. 

       

      Laine, M. (2012, 1.6.2012). Kaksikielisyys edesauttaa älyllistä joustavuutta? Kieli, koulutus ja yhteiskunta 3(3). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-touko-kesakuu-2012/kaksikielisyys-edesauttaa-alyllista-joustavuutta  

      • Artikkelissa esitellään lyhyesti kaksikielisyyteen liittyvää tutkimusta, joka painottuu älylliseen kehitykseen toiminnanohjausta vaativissa tehtävissä. 

       

      Mearns, T., de Graaff, R. & Coyle, D. (2020). Motivation for or from bilingual education? A comparative study of learner views in the Netherlands, International Journal of Bilingual Education and Bilingualism, 23:6, 724-737, https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13670050.2017.1405906  

      • Artikkelissa tarkastellaan kielenoppimiseen kohdistuvaa motivaatiota vertaamalla kaksikielisen ja yksikielisen opetuksen valinneiden oppilaiden motivaatiota. 

      Moate, J., & Ruohotie-Lyhty, M. (2020). The emotional journey of being and becoming bilingual. International Journal of Bilingual Education and Bilingualism, 23 (2), 213-226https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13670050.2017.1348464 

      • This article examines the foreign language learning as a process that is intrinsically emotional as emotion connects individuals with the world as well as being a movement within oneself. 
      • Artikkelissa tarkastellaan kielellisen identiteetin kehitykseen liittyvää emotionaalisuutta niin ympäröivään maailmaan liittävänä kuin yksilöä sisäisesti liikuttavana voimana. 

       

      Palojärvi, A. (2015). Kaksikielisten päiväkotien lapset kielten osaajina ja oppijoina. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 6(4 https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2015/kaksikielisten-paivakotien-lapset-kielten-osaajina-ja-oppijoina 

      • Artikkeli nostaa esiin päiväkoti-ikäisten lasten ajatuksia omasta kielitaidostaan sekä kielten oppimisesta ja käyttämisestä. Artikkeli kuvaa konkreettisesti lasten maailman kaksi- ja monikielisyyttä. 

        

      Ramírez, N. F., & Kuhl, P. K. (2016). Bilingual language learning in children. Institute for Learning and Brain Sciences. http://ilabs.washington.edu/sites/default/files/Ramirez_WhiteHouse_Paper.pdf  

      • Artikkeli käy läpi kaksikielisen lapsen kielenkehitystä, sen vaikutuksia sekä sitä tukevia tekijöitä. 

       

      Rutgers, D. & Evans, M. (2017). Bilingual education and L3 learning: metalinguistic advantage or not?, International Journal of Bilingual Education and Bilingualism, 20(7), 788-806, https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13670050.2015.1103698  

      • Artikkelissa tarkastellaan kaksikielisyydestä koituvaa hyötyä vieraan kielen (L3) opiskelussa erityisesti metalingvistisellä tasolla. 

       

      Sajavaara, A. (2014). “Mamma, minä viskaan salaisuuden sinun korvaan” – kaksikielisten lasten vanhempien iloista ja huolista. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 5(6). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2014/mamma-mina-viskaan-salaisuuden-sinun-korvaan-kaksikielisten-lasten-vanhempien-iloista-ja-huolista  

      • Artikkelissa Anu Sajavaara avaa omia kokemuksiaan kaksikielisestä perhe-elämästä, kielenkäytön valinnoista ja kielitaidon mukanaan tuomasta identiteetistä. 

       

       

      Linkin takaa löytyy vapaasti luettavissa olevia artikkeleitaInternational Journal of Bilingual Education and Bilingualism lehdestä https://www.tandfonline.com/action/showOpenAccess?journalCode=rbeb20  

       

      Kielirikasteinen opetus/suppeampi kaksikielinen opetus

      Ahlholm, M. (2018). Saako monikielisessä koulussa puhua ruotsia?: Får man prata finska i den flerspråkiga skolan?. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9 (3). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2018/saako-monikielisessa-koulussa-puhua-ruotsia-far-man-prata-finska-i-den-flersprakiga-skolan 

      • Artikkelissa pohditaan monikielistyvää koulumaailmaa sekä limittäiskieleilyn ja plurilingvaaliuden mahdollisia seurauksia. Artikkelissa kysytään, purkaako koulun monikielistyminen raja-aidan myös kahden virallisen kielen väliltä. 

      Avery, H. (2011). Lärares språkbruk i tvåspråkiga klassrum https://muep.mau.se/bitstream/handle/2043/13179/Avery_L%c3%a4rares_Educare_11.3.pdf?sequence=2&isAllowed=y 

      • Studien syftar till att undersöka lärarnas språkbruk i tvåspråkiga klassrum, där undervisningen har bedrivits på både svenska och arabiska. Uppmärksamhet läggs på övergångarna mellan arabiska och svenska samt den funktionella uppdelning som sker mellan språken. Kodväxlingens funktion och praktiska konsekvenser relateras till elevernas möjligheter till lärande. Fokus ligger på hur lärarna använt de olika språken didaktiskt. 
      • Tutkimus keskittyy opettajan kielenkäyttöön kaksikielisessä luokassa, jossa opetusta harjoitetaan ruotsin ja arabian kielellä. Huomio kiinnittyy arabian ja ruotsin kielen vaihteluun sekä toiminnalliseen jakoon kielten välillä. Koodinvaihtelun merkitys ja käytännön seuraukset suhteutuvat oppilaiden opetuksen mahdollisuuksiin. Fokuksessa on opettajan eri kielten didaktinen käyttö. 

      Bärlund, P., Nyman, T., & Kajander, K. 2015. ”Ai niin, unohdin pyyhkeen ja uikkarin kielisuihkutteluun tänään.”Vieraiden kielten aineenopettajiksi opiskelevien kokemuksia kielisuihkutuksesta. Teoksessa M. Kauppinen, M. Rautiainen, & M. Tarnanen (toim.), Elävä ainepedagogiikka: Ainedidaktiikan symposium Jyväskylässä 13.–14.2.2014. Ainedidaktisia tutkimuksia, 9. Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry, 76–96.

      • Artikkelissa kuvataan aineenopettajaopiskelijoiden kokemuksia kielisuihkutuksen toteuttamisesta päiväkodissa.

      Hansell, K., Palojärvi, A., Björklund, S. & Pärkkä, M. 2020. Kielirikasteinen varhaiskasvatus ja toinen kotimainen kieli avaimina kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen. Kieli, koulutus ja yhteiskunta,11(3). Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/68985/Kielirikasteinen%2520varhaiskasvatus.pdf?sequence=-1&isAllowed=y  

      • Artikkelissa tarkastellaan sitä, kuinka toisen kotimaisen kielen käyttäminen kielirikasteisessa varhaiskasvatuksessa mahdollistaa myös muiden kielten huomioimisen.  

        Helldén-Paavola, S. & Nystedt, U. (2018). Kaksikielistä varhaiskasvatusta – på finska och svenska! Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(4). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-kesakuu-2018/kaksikielista-varhaiskasvatusta-pa-finska-och-svenska

        • Artikkelissa kerrotaan varhaiskasvatuksen kieliprojektista, jossa tutustutettiin lapsia ruotsin kieleen ilon, leikin ja luovuuden keinoin.

        Miettinen, S. (2012). Vieraiden kielten opetuksesta päiväkoti Kalinkassa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 3(3). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-touko-kesakuu-2012/vieraiden-kielten-opetuksesta-paivakoti-kalinkassa 

        • Artikkelissa esitellään kaksikielisessä päiväkodissa kielileikkimenetelmän kautta tapahtuvaa venäjän ja suomen kielen opetusta, jonka tärkeimpänä tavoitteena on luoda lapsille positiivinen asenne toista kieltä ja sitä puhuvia ihmisiä kohtaan. 

        Moilanen, J. & Sievänen, J. 2017. Esiopetusta kielirikastuttamassa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 8(2). Saatavilla:  https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2017/esiopetusta-kielirikastuttamassa 

        • Artikkelissa kuvataan Jyväskylän esiopetuksen varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia kielisuihkutuskoulutuksesta, jota on järjestetty Jyväskylässä elokuusta 2016 alkaen. Tulosten perusteella koulutusmuodosta pidetään ja se sopii hyvin valmistamaan henkilökuntaa kielirikasteiseen esiopetukseen. Lisäksi artikkelissa pohditaan, kuinka koulutusta tulisi jatkossa kehittää.  

        Mård-Miettinen, K., Palojärvi, A. & Palviainen, Å. 2015. Kaksikielisen pedagogiikan toteuttaminen päiväkodissa. AFinLA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2015, 8 (1), 130–150.

        • Artikkelissa tarkastellaan kaksikielistä pedagogiikkaa totauttavan lastentarhanopettajan tapaa käyttää suomea ja ruotsia pienryhmätoiminnassa.

        Mård-Miettinen, K., Skinnari, K., & Peltoniemi, A. (2018). Vakiintunutta, mutta näkymätöntä – kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9 (5). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/vakiintunutta-mutta-nakymatonta-kaksikielinen-toiminta-suomen-kunnissa 

        • Artikkelissa kuvataan 2017 tehtyä selvitystä kaksikielisen toiminnan tarjonnasta Suomen kunnissa. Selvityksen perusteella on myös määritelty kaksikielisen toiminnan laajuutta sekä sen toteuttamiseen käytettyjä kieliä. 

        Palojärvi, A., Palviainen, Å. & Mård-Miettinen, K. (toim.) (2016). Suomeksi ja ruotsiksi. Kaksikielinen pedagogiikka päiväkodissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Kirja on ladattavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6625-6, på svenska: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49824  

        • Kirjassa kuvataan kaksikielistä toimintaa, jota kehitettiin ja toteutettiin suomenkielisellä paikkakunnalla toimivassa varhaiskasvatusryhmässä. Kirja on tehty työkaluksi ja inspiraation lähteeksi mm. kasvattajille, johtajille ja koulutuksen suunnittelijoille.
        • Den här boken beskriver en tvåspråkig verksamhet som utvecklades vid en daghemsavdelning på en finskspråkig ort i Finland. Boken kan fungera som ett verktyg och en inspirationskälla för t.ex. pedagoger, chefer, utbildnings- och dagvårdsplanerare.

        Pörn, M. & Karjalainen, K. (2013). Klasstandem i en tvåspråkig skolkontext. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 4(2)https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2013/klasstandem-i-en-tvasprakig-skolkontext 

        • I artikeln presenteras tandem som undervisningsform. Kortfattat menar  tandem undervisning där två studerande med olika modesmål samtalar med varandra för att lära sig varandras språk. 

        Raunio, M. & Antila, N. 2018. Kieliystävät-toiminta Vaasan varhaiskasvatuksessa – Språkvännernas verksamhet inom småbarnspedagogiken i Vasa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(4). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-kesakuu-2018/kieliystavat-toiminta-vaasan-varhaiskasvatuksessa-sprakvannernas-verksamhet-inom-smabarnspedagogiken-i-vasa 

        • Vaasan kaupungin varhaiskasvatuksessa on vuodesta 2016 toteutettu Kieliystävät-toimintaa, jossa maistellaan lapsiryhmän kotikieliä arjen tilanteissa. Artikkelissa perehdytään tarkemmin Kieliystävät-toimintaan. 

          International CLIL Research Journal http://www.icrj.eu/ 

          • Sivustolla useita moninäkökulmaisia verkkoartikkelijulkaisuja CLIL (Content and Language Integrated Learning) liittyen 

          Laajamittainen kaksikielinen opetus

          Björklund, S. & Mård-Miettinen, K. (2015). Rajoista raameihin med hjälp av smidigt samarbete. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 6(2). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2015/rajoista-raameihin-med-hjalp-av-smidigt-samarbete 

          • Artikkelissa esitellään kielikylvyn kirjavaa historiaa R- ja S-kirjaimilla alkavien sanojen avulla suomea ja ruotsia sulavasti sekoittaen. 

          Mård-Miettinen, K. 2007. Språkbadsdaghem som miljö för andraspråkstillägnande. Teoksessa S. Björklund, K. Mård-Miettinen & H. Turpeinen. (toim.) Kielikylpykirja–Språkbadsboken. Vaasan yliopisto: Levón-instituutti, 34–44.

          • I artikeln beskrivs hur andraspråkstillängnandet sker i språkbadsdaghemmets vardagssituationer och skollika inlärnigs situationer.
          • Artikkelissa tarkastellaan miten kielikylpypäiväkodin arjen tilanteet ja ohjatut toiminnat edistävät kielikylpykielen omaksumista. 

          Protassova E. (2018) Longing for Quality: Experiences of Finnish-Russian Bilingual Kindergarten in Finland. In: Schwartz M. (eds) Preschool Bilingual Education. Multilingual Education, vol 25. Springer, Cham.

          • Kirjassa tarkastellaan kielten käyttötapoja, aktiviteetteja ja varhaiskasvattajien käsityksiä päiväkodissa, jossa on sekä suomenkielinen, venäjänkielinen että kaksikielinen varhaiskasvattaja.

          Savijärvi, M. (2012). Toisen kielen taitajaksi kielikylpypäiväkodissa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 3(3). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-touko-kesakuu-2012/toisen-kielen-taitajaksi-kielikylpypaivakodissa 

          • Artikkeli nostaa esiin konkreettisella tavalla, miten lapset oppivat uutta kieltä päiväkodin arkisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ensikielen merkitystä. 

            Tainio, L., Harju-Luukkainen, H., Miettinen, E., Nikula, T., Skinnari, K., Kangasvieri, T., Saarinen, T. & Järvinen, H-M. (2013) Kaksikielinen Koulu: Tulevaisuuden Monikielinen Suomi = Tvåspråkig Skola : Ett Flerspråkigt Finland I Framtiden. [Helsinki] : [Jyväskylä]: Suomen kasvatustieteellinen seura Fera ; Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiakaspalvelu, Jyväskylän yliopisto. https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.1252857 

            • Teoksessa avataan näkökulmia Suomen muuttuvaan kielimaisemaan koulutuksen, opetuksen ja oppimisen näkökulmasta. Teoksen artikkeleissa tarkastellaan kielikoulutuspolitiikan nykytilaa mutta paneudutaan myös siihen, miten käytännössä opitaan, opetetaan ja toimitaan niissä koulutuksen vuorovaikutustilanteissa, joissa työskennellään muulla kuin omalla äidinkielellä. 

            Larsen-Freeman, D. (2000). Techniques and principles in language teaching (2nd ed.). Oxford: Oxford University Press.

            • Kirjassa esitellään käytännönläheisellä tavalla erilaisia tekniikoita ja periaatteita kieltenopetukseen.

            Lehtomaa, S. (2018). Enkku ulos luokkahuoneista – toiminnallisia ratkaisuja kielenopetukseen koko koululle. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(4). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-kesakuu-2018/enkku-ulos-luokkahuoneista-toiminnallisia-ratkaisuja-kielenopetukseen-koko-koululle

            • Tässä artikkelissa kerrotaan kieliprojektista, joka toteutettiin alakoulun esikoululaisten, 1.–6.-luokkalaisten ja koulun henkilökunnan kanssa. Projektissa englantia vietiin toiminnallisin keinoin englannin luokasta ympäri koulua.

            Maunu, Nina & Airaksinen, Raija. 2020. Toiminnallinen kielenoppiminen. Keuruu: Otava.

            Pörn, M. (2012). ”Det är lätt att falla i ett gammalt mönster…” – Om språklärande, språkundervisning och utveckling av finskundervisningen i den finlandssvenska skolan. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 3(2). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2012/det-ar-latt-att-falla-i-ett-gammalt-monster 

            • Artikeln lyfter fram diskrepansen mellan dagens syn på språklärande och språkundervisning å ena sidan och den verkliga klassrumspraktiken å andra sidan. Med utgångspunkt i aktuella forsknings- och utvecklingsarbeten diskuteras olika möjligheter för utveckling av språkundervisningen i allmänhet och finskundervisningen i synnerhet. 
            • Artikkeli nostaa esiin epäjohdonmukaisuuden toisaalta kieltenopiskelemisen ja kielten opettamisen ja toisaalta luokkahuonekäytänteiden välillä. Ajankohtaisen tutkimus- ja kehitystyön näkökulmasta keskustellaan erilaisista mahdollisuuksista kehittää kielenopetusta yleensä ja varsinkin suomenkielenopetusta. 

            Katso lisää luettavaa täältä:

            Hankkeen julkaisut

            Hankkeessa julkaistut artikkelit ja opinnäytetyöt.

            Linkkivinkit

            Linkkivinkkejä materiaalipaketteihin, blogeihin ja muihin kielikasvatukseen liittyviin lähteisiin.