Olen yliopisto-opintojeni alusta (ja oikeastaan jo ennen niitä) tiennyt haluavani tulevaisuudessa työssäni yhdistää kieliä ja varhaiskasvatusta. Siksi hakeuduin opiskelemaan varhaiskasvatuksen ohessa ruotsin kieltä. Tämän perusteella IKI-hanke oli juuri oikea paikka minulle tehdä asiantuntijuusharjoittelu, sillä hankkeessa pääsin hyödyntämään molempien osa-alueiden osaamista.  

Asiantuntijuusharjoitteluni IKI-hankkeessa oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja tapahtumarikas. Hanketyöskentelyssäni yhdistyivät niin itsenäinen, pareittain kuin tiimissä tapahtuva työskentely. Tekemäni monipuoliset tehtävät sisälsivät havainnointia, aktiviteettikuvausten kirjoittamista ja niiden kommentointia sekä blogitekstien, IKI-vinkkien ja lukuvinkkien pohtimista ja kirjaamista. Aloitimme yhdessä muiden varhaiskasvatuksen opiskelijoista koostuvan tiimin kanssa suunnittelemaan keväällä pidettävään seminaariin työpajoja, mutta vallitsevan koronatilanteen myötä seminaari siirrettiin etänä toteutettavaksi ja työpaja muuttuikin pareittain kirjoitetuiksi blogiteksteiksi. Myös kesälle kaavailtu kielileiri, jossa hankkeen aktiviteetteja olisi testattu käytännössä ja toimivuutta raportoitu jouduttiin peruuttamaan. Vaikka tapaamiset muuttuivat etäyhteydellä pidetyiksi ja itsenäinen työskentely painottui, ei meitä asiantuntijuusharjoittelijoita unohdettu ja omalle työskentelylle sai tukea sekä positiivista rakentavaa palautetta.  

Hankkeessa työskentely on vahvaa yhdessä tekemistä ja asettaa omat haasteensa, kun uudet asiat tulevat usein koko hanketiimille uusina, eikä valmiita vastauksia aina ole tarjolla. Hankkeessa työskentely opetti siis luottamaan omaan osaamiseen ja tekemiseen. Hanketehtävien kautta laajensin käsitystäni kielikasvatuksesta ja sen monipuolisuudesta eri konteksteihin sijoittuen. Oivalsin ja löysin arjesta useita eri väyliä toteuttaa kielikasvatusta, jonka myötä leikillisesti totesin osan ihmissuhteistani kielirikasteisiksi. Koen oppineeni myös, kuinka pienilläkin asioilla on iso merkitys kielikasvatuksen näkökulmasta. Esimerkiksi lasten kotikielen huomioiminen arjessa ja sen esiin nostaminen. Uskon tämän auttavan minua tulevaisuudessa tukemaan ja toteuttamaan kielikasvatusta. Tekemäni havainnointi kielirikasteisessa päiväkotiryhmässä näytti esimerkin siitä, kuinka luonnollisesti kieltä/kieliä pystyy lisäämään osaksi kasvatusta ja arkea ja kuinka sulavasti lapset tarttuvat siihen ja tuovat omaa osaamistaan ilmi. 

Hanke tarjosi kattavan pohjan tietoja ja taitoja kielikasvatuksen saralta. Palo kieliä ja kielikasvatusta kohtaan ei ole sammumassa vaan pikemminkin voimistuu. Paljon on vielä kuitenkin itselle uutta asiaa tarjolla ja mielenkiinnolla jään seuraamaan hankkeen etenemistä ja tulevaa tapahtumatarjontaa. Halu ja into oppia lisää on suunnannut katsettani jo tulevaan ja kiinnostusta Jyväskylässä järjestettävää KiMo-maisteriohjelmaa kohtaan löytyy. IKI-hankkeen tuotoksia tulen varmasti hyödyntämään työelämässä ja jakamaan kielikasvatuksen parissa työskenteleville kollegoille. 

Iida Lilleberg 

Kirjoittaja teki varhaiskasvatuksen maisteriopintoihin liittyvää asiantuntijuusharjoitteluaan IKI-hankkeessa keväällä 2020.


0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *